Digimarkkinointia voi ostaa, jaksamista ei

Yksi tämän hetken megatrendeistä on monimutkaistuva maailma. On oletettavaa, että niin yritykset kuin yksityisetkin henkilöt löytyvät eri somekanavista ja näiden profiilien avulla muut ihmiset sitten luovat kuvan profiilin taakse kätkeytyvästä tahosta. Sisältöä pitäisi päivittää usein, että algoritmit tykkäävät ja seuraajat seuraavat. Sisällöillä tulisi luoda tekemiseen punainen lanka, jotta tekeminen olisi tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista. Kaikki tämä voi kuitenkin käydä raskaaksi. Jossain vaiheessa voi tehdä mieli vain paeta kaikkea asettamalla laitteet lentokonetilaan.

Digi on kaikkialla ja lähes kaikki ovat digissä

Kaiken sen voisi vieläpä tehdä itse, mutta mistä sille löytyy aika? Maailma ennen digiä ei sisältänyt taukoja, johon se digi sitten olisi tullut, vaan se on tullut kaiken muun tekemisen päälle. Omat sometilit voi jättää niin sanotusti kesälomille, mutta yrityksen digikanavia pitäisi hoitaa aktiivisesti tekemiseen panostaen.

”Jos et ole etusivulla, et ole missään”, voisikin tänä päivänä toimia muodossa: ”Jos teillä ei ole kotisivuja, teitä ei ole”. Kuluttajat googlaavat ongelmiinsa ratkaisuja ja päätyvät sitä kautta eri nettisivuille. Jos et ole pelissä mukana, kilpailijasi jotka siellä ovat, saattavat viedä sinunkin asiakkaasi.

Sama pätee sosiaalisen median kanaviin. Somella nimittäin luodaan tarpeita. Siellä esitellään uusimpia tuotteita tai kerrotaan uusimmista projekteista. Se innostaa, kiinnostaa ja sitouttaa seuraajat yrityksen luokse. Pitäisi siis muistaa huolehtia Googlesta, jotta sieltä saadaan ne avunetsijät ohjattua juuri teille. Samaan aikaan pitäisi loistaa Facebookissa ja Instagramissa, jotta ihmisten positiiviset mielikuvat teistä pysyvät yllä ja lisäksi olla TikTokissa valloittamassa ihan uutta somen alustaa ja kohderyhmää.

Siinä vaiheessa, kun digi tuntuu hankalalta ja raskaalta, ei kannata kääntää selkäänsä kaikelle. Silloin jokaisen tulee miettiä omaa ajankäyttöänsä ja priorisoida oma jaksamisensa tärkeämmäksi, kuin Facebook kampanjan luominen. Silloin kannattaa antaa alan asiantuntijan tehdä taikansa ja hoitaa digihuolet ja murheet pois.

On tärkeää, että te saatte keskittyä juuri siihen teidän ydinosaamiseenne

Miksi tehdä yhtä aikaa autohuoltoja ja Google-markkinointia, jos se kiristää hampaita? Samalla tavalla, kuin kirjanpito luontevasti usein ulkoistetaan alan ammattilaiselle, kannattaa digimarkkinoinnin pyörittäminen antaa siihen vihkiytyneelle ihmisille. Rahallensa saa vastineen – toimivat kampanjat Facebookkiin ja Instagramiin, juuri oikeat optimoidut hakusanat Googleen ja TikTokissakin pyörii video, joka tuli tehtyä kahvitauolla työkavereiden kanssa hassutellessa. Ennen kaikkea ulkoa ostaessa saat mielenrauhan ja aikaa keskittyä olennaisimpaan – teidän liiketoimintaanne.

Eikö olisikin ihana, että vaikka puhelin olisi lentokonetilassa, tietäisit että yrityksesi digiasiat toimivat niin kuin pitääkin?

Teksti: Rosa Kaakkurivaara

Rosa Kaakkurivaara

asiakkuuspäällikkö, Kolmas Polvi Oy
044 799 5740
rosa.kaakkurivaara@kalevamedia.fi

Me Kaleva Medialla haluamme, että sinä voit keskittyä liiketoimintasi pyörittämiseen, meidän hoitaessa markkinoinnin kokonaisvaltaiset tarpeesi niin brändäykseen, suunnitteluun, sisältöihin ja mainontaan liittyen.

Etkö tiedä mistä aloittaa? Tee testi millainen digimarkkinoija olet, ja kääritään yhdessä hihat liiketoimintasi kasvattamiseksi. Talkoot alkavat nyt!

Katso lisää ja innostu

Mikä on, kun ei bisnes luista?

Eräs Oulun keskustassa kivijalkamyymälää pitävä yrittäjä tuskaili koronan kurittamien heikkojen myyntilukujen kanssa. Hän kertoi, miten korona-aika on vienyt asiakkaat. Hiljaista on edelleen. He olivat perustaneet verkkokaupan pikavauhtia koronaepidemian alussa, mutta yrittäjä koki, ettei verkkokauppa ollut heidän juttunsa.

”Kallis ja työläs projekti, mutta ei sieltä kauppaa tule. Yksittäisiä tilauksia silloin tällöin. Ei ihmiset näitä meidän tuotteita verkosta osta.”

Tämä haaste voi olla tuttu monelle yrittäjälle. Korona-aika on muuttanut asiakkaiden ostokäyttäytymistä ennennäkemättömän nopeasti. Sen lisäksi, että olemme olleet pakotettuja siirtämään lähes kaiken ostamisen ja asioimisen verkkoon, vaadimme verkko-ostamiselta helppoutta, luotettavuutta ja nopeaa toimitusta. Se, mikä aiemmin oli yrityksen vetonaula ja vahvuus, on pitänyt uudessa markkinatilanteessa rakentaa uudelleen. Miten tavalliset, suomalaiset pk-yritykset pystyvät tähän reagoimaan?

Jatkoimme yrittäjän kanssa keskustelua. Kysyin tarkemmin verkkokaupan toimivuudesta. Yrittäjä ei osannut sanoa, paljonko heillä oli päivittäin verkkokaupassa kävijöitä tai mitä he tulivat verkkokaupasta etsimään. Myös se, mistä päin Suomea verkkokaupan ostajat tulevat tai olivatko he tyytyväisiä ostokokemukseensa verkkokaupassa, oli jäänyt tarkistamatta. Nämä tiedot hän osasi kyllä hyvin kertoa kivijalkamyymälän kävijöistä.

Menestyminen vaatii uudistumiskykyä

Ne yritykset, jotka kykenevät uudistumaan ja uudistamaan toimintaansa asiakkaiden ostokäyttäytymisen vaativalla tavalla, tekevät kannattavaa kauppaa ja hyvää tulosta. Tämä vaatii uusien toimintamallien omaksumista, asiakkaiden tarpeisiin vastaamista sekä erottautumista. Asioinnin siirtyessä verkkoon, yritykset tarvitsevat uusia työkaluja näiden tarpeiden tunnistamiseksi. Kivijalkamyymälässä yrittäjä näkee ja tuntee asiakkaansa konkreettisesti. Tiedetään, onko ollut ruuhkaa ja mihin aikaan kävijöitä on eniten. Tiedetään, millaisia asiakkaita liikkeessä asioi, mitä he etsivät, löysivätkö he etsimäänsä ja ostivatko ehkä myös jotain muutakin. Olivatko he tyytyväisiä palveluun ja lähtivätkö hymy huulilla? Tämä kaikki tieto on saatavilla myös verkkokaupasta oikeiden työkalujen avulla.

Ajatellaanpa asiaa toisinpäin. Kuinka moni perustaisi liikkeen jonnekin keskelle korpea eikä kertoisi siitä kenellekään? Toivoisit, että asiakkaat löytäisivät liikkeeseesi ja osaisivat asioida siellä itsenäisesti. Verkkokauppa mahdollistaa uuden ja laajemman kohderyhmän tavoittamisen, mutta vaatii myös paljon työtä toimivuuden ja löydettävyyden varmistamiseksi. Tähän ei vanhat keinot riitä.

Se, mikä kaksi vuotta sitten oli yrityksen vahvuus ja kilpailuetu, ei välttämättä enää koronan jälkeen sitä ole. Valta on siirtynyt entistä enemmän kuluttajille. Tänä päivänä asiakas on kaiken ytimessä. Monikanavaisuus avaa mahdollisuuksia, mutta lisää myös kilpailua. Vaikka peli kovenee, omat vahvuudet ja kilpailuedut tunnistamalla yritykset voivat luoda kuitenkin kasvua avautuvassa maailmassa.

Mutta miten tunnistaa mitä pitää muuttaa?

Tällä yksinkertaisella reseptillä pääsee alkuun.

  • Tunne asiakkaasi ja määritä kohderyhmäsi. Ota haltuun työkalut, joiden kautta saat systemaattisesti tietoa asiakkaistasi ja tiedät, miten ja missä heidät tavoitat. Mittaamalla ja seuraamalla saat tietoa nykytilastasi. Tietävätkö kohderyhmäsi yrityksesi olemassaolosta? Saavuttaako viestisi kohderyhmäsi? Miten kohderyhmä haluaa asioida kanssasi?
  • Huolehdi perusasiat kuntoon. Ovathan asiointikanavat toimivat ja luotettavat? Vastaavathan palvelusi ja tuotteesi asiakaskohderyhmäsi tarpeisiin?
  • Herätä tunteita. Tee kohderyhmääsi puhuttelevaa sisältöä ja mainosta siellä, missä kohderyhmäsikin on. Rakenna systemaattisesti haluamaasi mielikuvaa.

Me Kaleva Medialla tarjoamme monipuolisesti työkaluja asiakkaiden tuntemiseen ja tavoittamiseen. Menestyminen vaatii systemaattisuutta ja uudistumiskykyä. Se on ennemmin maratoni kuin pikamatka. Mikäli menestysreseptisi kaipaa kirkastusta, me autamme oikeiden valintojen tekemisessä ja tuomme apukädet arkeen.

Teksti: Heidi Kananen

Heidi Kananen

johtaja, yritysasiakkaat ja palvelut
040 410 9541
heidi.kananen@kalevamedia.fi

Asiakasymmärrys on oleellinen osa menestyvää liiketoimintaa. Sen avulla löydät keinot tavoittaa asiakkaasi ja ymmärrät, miten heille kannattaa viestiä. Autamme pohjoisen yrityksiä kasvamaan markkinoinnin keinoin ihmis- ja paikallisymmärrystä hyödyntäen.

Ota meihin yhteyttä, kun kaipaat näkemystä paikalliseen markkinointiin!

Katso lisää ja innostu

Lukijasuhde tarkentaa markkinoinnin kohdentamista

Markkinoijalla on nykyään entistä enemmän erilaisia mittareita käytettävissään, myös sanomalehtimediassa. Perehdytän tässä tekstissä teidät yleisimpiin mittaristoihin ja miten ne voivat auttaa markkinoinnin kohdentamisessa sekä siihen, miten käytämme niitä Kaleva Mediassa.

Lukijasuhdetta ja sanomalehtimainontaakin voi tutkia ja mitata

Sanomalehtimedian mittareita ovat lukija- ja/tai tilaajamäärä ja lukuaika eri lukijaryhmissä, joita mitataan vuosittain Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) kautta. Nämä mitatut lukijat eivät ole satunnainen joukko ihmisiä, jotka tarttuvat johonkin lehteen sattumanvaraisesti. He ovat lukijoita, joilla on vahva suhde tiettyyn mediaan, jota he lukevat säännöllisesti, ja joille luotettava sekä laadukas sisältö on tärkeää. Tiesitkö muuten, että viimeisimmän KMT mittauksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee joko paperisia tai digitaalisia sanomalehtiä?

Puhutaanpa hieman lukijasuhteesta. Mitä muuta me Kaleva Mediassa tiedämme lukijoistamme ja alueen ihmisistä kuin tilaajamäärät?

Tarkastellaan lukijasuhdetta kahden lehden näkökulmasta

Otetaan ensin tarkasteluun paikallislehti Koillissanomat, joka ilmestyy kolme kertaa viikossa Koillismaalla (Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla). Painetulla lehdellä lukijoita on keskimäärin 13 000 viikossa ja kokonaistavoittavuus painetulla lehdellä ja digitaalisella näköislehdellä on 27 000 lukijaa viikossa. Koillissanomat kasvatti lukijamäärää vuodesta 2020 19 prosenttia (KMT 2021). Digilukeminen on kasvanut vahvasti ja kirjautuneiden käyttäjien määrä on lisääntynyt viime vuonna, erityisesti kohderyhmässä 30-45 vuotiaat kasvua oli yli 30 prosenttia. Yli 50 prosenttia lehden tilaajista on aktivoinut digitunnuksensa käyttöön, se on valtakunnallisestikin mitattuna merkittävästi. Digilukijoita on yhtä paljon 25-44 vuotiaissa kuin yli 65 vuotiaissa.

Koillismaan luonto kiinnostaa niin matkailijoita kuin sinne asettuneita ihmisiä. Tämä näkyy myös lehden sisällöissä ja niiden lukemisessa. Koillissanomissa luontoaiheisten sisältöjen osuus on puolta suurempaa kuin Kaleva Median lehdissä yleisesti. Myös yritykset ja elinkeinot -aihepiirin uutiset kiinnostavat Koillismaalla enemmän kuin keskimäärin Kaleva Median lehdissä.

Otetaan tarkasteluun myös maakuntalehti Kaleva, Oulun markkina-alueella ilmestyvä 7 päiväinen sanomalehti. Kalevalla on yhteensä 137 000 lukijaa päivässä painetussa ja digitaalisessa näköislehdessä. Kokonaistavoittavuudeksi muodostuu siten 410 000 lukijaa viikossa (KMT 2021). Painetun lehden lukijamäärä nousi vuodesta 2020 2,5 prosenttia. Kalevan lehti ja Kaleva.fi -verkko tavoittaa yhdessä yli 73 prosenttia koko Oulun markkina-alueesta.

Myös Kalevan lukijat ovat hyvin digivalveutuneita. Yli 60 prosenttia tilaajista on aktivoinut digitunnuksen käyttöönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että printtilehden lukija käyttää aktiivisesti myös digiversiota. Millainen on sitten Kalevan verkon lukija ja miten sitä tietoa voi markkinoija käyttää hyväksi?

Sivunäyttöjen kategorioiden kirjo on laajempi Kalevassa kuin Koillissanomissa, onhan sisältöäkin laajemmin. Korona-aika näkyy siinä, että terveys ja lääketiede -kategorian uutiset ovat keränneet enemmän sivunäyttöjä aikaisempaan verrattuna. Näin on myös Koillissanomissa.

Urheilun kiinnostavuus näkyy vahvana Kalevassa, ja melkein kymmenen prosenttia sivunäytöistä ovat urheiluaiheisia. Kaleva Media on esimerkiksi näyttänyt paikallisia urheilun live lähetyksiä verkossa ja se on näkynyt digitilauksien kasvuna uusissa asiakkuuksissa. Kalevan lukijaa kiinnostaa myös talousuutiset sekä jutut yritykset ja elinkeinot -aihepiiristä. Paikallisuus lisää kiinnostavuutta ja tämä näkyy kaikissa aihepiirien uutisissa.

Medioista kerätty aihepiiri- ja lukijatieto lisää paikallisymmärrystä, auttaen mainostajaa mukauttamaan viestiään kohderyhmälle sopivammaksi

Meidän tutkimusten mukaan (Pohjoista kanttia tutkimukset 9/2019 ja 9/2021) pohjoisen ihmiset ovat mutkattomia, maltillisia ja sopeutuvia. Pohjoisessa ryhdytään tuumasta toimeen, ei valiteta turhasta ja asiat vain hoidetaan. Täällä ei hätäillä, vaikka bussit ovat myöhässä, lumikerros peittää autot tai sähköt menevät poikki. On totuttu pärjäämään. Pohjoisen ihmiset ovat enemmän sinut luonnon kanssa ja osaavat selviytyä ja varautua omatoimiseen toimeentuloon. Työn arvostus, rehellisyys ja ahkeruus näkyvät myös arvoissa. Kotimaisen ja paikallisen työn tukeminen koetaan vastuullisuustekona, vastuullisuus koetaan myös niin sanotusti kansalaisvelvollisuutena. Täällä suhtaudutaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Pohjoisen ihmisille markkinoidessa on oleellista ymmärtää näitä seikkoja, jos halutaan saada vaikutusta aikaan.

Näiden lukujen ja yli 120 vuoden aikana kerryttämämme ihmis- ja paikallisymmärryksen myötä uskallamme todeta, että me Kaleva Medialla tunnemme asiakkaamme. Olivat he sitten painetun tai näköislehden lukijoita, tai verkon käyttäjiä, tiedämme mikä heitä kiinnostaa ja miten tälle laajalle joukolle, massalle luodaan puhuttelevaa markkinointia. Tämä tieto on yritysasiakkaidemme käytössä, rohkeasti yhteyttä vaan niin luodaan myös teille markkinointia, jossa näkyy ihmisymmärrys, jota lukijasuhteesta muodostamme.

Teksti: SUSANNA KAIKKONEN

Susanna Kaikkonen

johtaja, mediapalvelut
040 529 5865
susanna.kaikkonen@kalevamedia.fi

Asiakasymmärrys on oleellinen osa menestyvää liiketoimintaa. Sen avulla löydät keinot tavoittaa asiakkaasi ja ymmärrät, miten heille kannattaa viestiä. Kun tiedät, keitä asiakkaasi ovat, mikä heitä motivoi, mitkä heidän arvonsa ovat, ja miten he arkeaan elävät, pystyt palvelemaan heitä paremmin ja auttamaan heitä omien tavoitteidensa saavuttamisessa.

Ota meihin yhteyttä, kun kaipaat näkemystä paikalliseen markkinointiin!

Katso lisää ja innostu

Vastuullinen brändi on tunnettu hyvästä syystä ja se on lähellä ihmistä

Tutkimme viime syksynä vastuullisuuden merkitystä pohjoissuomalaisten elämään. Tekemämme Pohjoista Kanttia 2021 -tutkimuksen mukaan vastuullisuus koetaan merkittäväksi osaksi pohjoissuomalaista identiteettiä. Jopa 73% pohjoissuomalaisista koki, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa yhteiseen hyvään. Vastuullisen ostamisen todentaminen koetaan kuitenkin vielä melko työlääksi: Miten yritykset voivat helpottaa kuluttajien valintoja ja tehdä omaa toimintaansa läpinäkyväksi ja uskottavaksi?

Pelkkä sanan hokeminen ei riitä.

Vastuullisuuden vaade tulee kuluttajilta. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että yksikään yritys ei voi enää jättää vastuullisuutta huomiotta. Se on edellytys pysyä kilpailukykyisinä markkinoilla. Pelkkä vastuullisuussanan hokeminen ei riitä. Vastuullisuus pitää näkyä teoissa, joita yritys tekee ihmisten, talouden ja ympäristön hyväksi? Täten vastuullisuuden on oltava osa strategiaa ja brändin jokapäiväistä elämää. Päälle liimattuna se ei ole uskottavaa. Jos et ole uskottava, et ole luotettava. Yhdelläkään brändillä ei ole varaa olla epäluotettava.

Vastuullisuus on luottamuskysymys. Onnistuminen punnitaan sillä, uskovatko asiakkaamme tekoihimme ja viesteihimme. Jaana Haapala ja Unna Lehtipuu esittävät kirjassaan Luottamuskysymys (Alma Talent, ISBN: 9789521442940) mielenkiintoisen luottamuksen kaavan. Sen mukaan yrityksen luotettavuus on summa tunnettuutta, suorituskykyä, brändin hyväntahtoisuutta ja emotionaalista läheisyyttä.

Olen viime aikoina pohtinut paljon noita neljää asiaa yrityksemme näkökulmasta. Meidän brändimme on oltava tunnettuja hyvästä syystä. Toimintamme täytyy vastata asiakkaidemme odotuksiin, niin vastuullisuuden vaateisiin kuin muihinkin tarpeisiin. Meidän on osoitettava olevamme lähellä ihmisiä ja tehdä niin alueelle kuin ihmisille jotain hyvää. Uskottavasti.

Kaikki lähtee strategiasta. Kaleva Median olemassaolon tarkoitus eli kaiken tekemisemme johtotähti on vahvistaa pohjoisen henkistä ja taloudellista vireyttä sekä ihmisten ylpeyttä omista juuristaan. Roolimme alueen riippumattomana tiedonvälittäjänä, puolesta puhujana ja kotiseuturakkauden vahvistajana on alueen ihmisille tärkeä. Sitä voi tehdä vain olemalla lähellä ja läsnä ihmisten arjessa. Tuemme pohjoisen taloudellista kehitystä auttamalla pohjoisen yrityksiä kasvamaan markkinoinnin keinoin. Kasvun pohjana on aina syvä ymmärrys alueen ihmisten tarpeista ja motiiveista. Vastuullisuus on meille mitä suurimmassa määrin strategiamme toteuttamista. Meillä ei ole erillistä vastuullisuusstrategiaa. Vastuullisuus on osa meidän strategiaamme. Brändiemme kehittäminen on ennen kaikkea luottamuksen vahvistamista ja se tehdään teoilla, jotka rakentavat parempaa pohjoista.

Unelma hyvästä pohjoisesta

Haluamme kantaa kortemme kekoon hyvän pohjoisen puolesta. Puheet ilmastonmuutoksesta ovat usein negatiivisesti sävytettyä ja sisältävät paljon uhkakuvia. Me haluamme tehdä toisin, luoda ennemminkin toivoa. Kutsumme kevään aikana ihmisiä ja yrityksiä miettimään, mitä hyvä pohjoinen voisi olla vuonna 2030. Kun yhteinen unelma kirkastuu, haastamme sekä itsemme, että muut tekemään tekoja paremman pohjoisen puolesta. Seuraa viestintäämme ja tule mukaan.

Teksti: Anna Kärävä, brändi- ja kulttuurijohtaja

Anna Kärävä

brändi- ja kulttuurijohtaja

Haaste meille kaikille

Kerro meille, mikä asia on lähellä juuri sinun sydäntäsi. Kyseessä voi olla pieni yksityiskohta tai suuri kokonaisuus. Kohde voi olla yksittäinen tai varsinainen toivomuslista. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää unelmaa. Oikeastaan ainoa ei toivottu asia on totaalinen passiivisuus.

Kaikki onnen avaimet ovat omissa käsissämme. Avaa sanallinen arkkusi. Parempi pohjoinen ansaitsee kuulla unelmasi.

Katso lisää ja innostu

Vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2022

Jos haluat tietää, mitkä ovat tärkeimmät vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2022, olet tullut oikeaan paikkaan.

Kaleva Mediaan kuuluva vaikuttajamarkkinointitoimisto Indieplace on aiempien vuosien trendikatsauksissa ennustanut muun muassa alustojen monipuolistumista, datan merkityksen kasvua ja vaikuttajamarkkinoinnin vastuun lisääntymistä. Olemme tänä vuonna koonneet yhteen viisi alaa ravistelevaa trendiä ensi vuodelle.

1. Vastuullisuusviestinnän inhimillistäminen vaikuttajien avulla

Aiemmin brändit ovat voineet valita sosiaalisten tai poliittisten aiheiden välttelyn polun, mutta ajat ovat muuttuneet: yhteiskunnallisista aiheista vaikeneminen koetaan myöntymisen merkkinä. Vuonna 2022 vaikuttajia hyödynnetään entistä enemmän ja aiempaa monipuolisemmin vastuullisuusviestinnässä. Vaikuttajien avulla voidaan paitsi inhimillistää vastuullisuusviestintää myös nostaa tärkeitä aiheita julkiseen keskusteluun tehokkaasti, mutta helposti lähestyttävällä tavalla.

2. Vaikuttajuuden käsite ja inkluusion voima

Maailma muuttuu, ja siksi myös yritysten suhtautuminen diversiteettiin vaikuttajamarkkinoinnissa tulee muuttua. Vaikuttajakenttä on perinteisesti mielletty suhteellisen homogeeniseksi, mutta ensi vuonna kannustamme yhä useampia brändejä katsomaan perinteisen vaikuttajuuden käsitteen yli ja pohtimaan, kuinka monimuotoisuus toteutuu vaikuttajamarkkinoinnissa. Eri näköisten, kokoisten, ikäisten ja seksuaalista suuntautumista olevien vaikuttajien näkyminen osana vaikuttajamarkkinoinnin kuvastoa on tärkeä tehtävä kaikille alalla työskenteleville.

Monimuotoisuuden ja inkluusion pitäisi kuitenkin mennä aina brändin visuaalisia valintoja syvemmälle: kysy siis ensin, mitä brändi konkreettisesti tekee vähemmistöjen eteen ja vasta sen jälkeen, kuka vaikuttaja brändin sanomaa sopisi viemään eteenpäin.

3. Aitous merkitsee paluuta vaikuttajamarkkinoinnin ytimeen

Vaikuttajamarkkinoinnin suosion kasvaessa kaupallisen sisällön määrä kasvaa samassa suhteessa. Mutta kuinka luoda sisältöä, joka kiinnostaa, koskettaa ja erityisesti erottuu sisältötulvan seasta?

Erottuakseen on oltava aito. Tarinoiden syvyys ja henkilökohtaisuus ovat tehneet comebackin vaikuttajamarkkinoinnin kulmakiviksi. Vaikka vaikuttajien sisältö hipoo visuaalisesti mainostuotantoja, on paluu vaikuttajamarkkinoinnin ytimeen ensi vuonna ajankohtaisempaa kuin koskaan. Indieplace liputtaa aitouden puolesta ja haluaa myös ensi vuonna kiiltokuvamaisen sisällön sijaan nähdä rohkeita avauksia ja inhimillisiä kertomuksia pintaa syvemmältä.

4. Kampanjoista vaikuttamisen strategiaan

Siirtyminen kampanjalähdöistä kohti vaikuttamisen strategiaa kuvastaa hyvin laajempaa muutosta alalla. Nyt on korkea aika rikkoa vaikuttajamarkkinoinnin siilo, jossa kertaluontoiset kampanjalähdöt elävät omaa elämäänsä markkinointistrategian ulkopuolella.

Strateginen suhtautuminen vaikuttajamarkkinointiin tarjoaa kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, kuinka vaikuttajamarkkinointi pelaa yhteen muiden kanavien ja laajempien tavoitteiden kanssa: olivat ne sitten brändillisiä tai taktisia. Data on perusedellytys vaikuttajamarkkinoinnin suunnittelulle, luova konsepti ohjaa sisältöä, kun taas vaikuttajavalinnoilla tehdään numeraaliset tulokset.

5. Livestriimit ovat uuden ajan ostoskanavia

Koronasulut pakottivat brändit etsimään uusia myyntikanavia kivijalkaliikkeiden tilalle, mikä on johtanut verkko-ostoja livelähetyksissä tarjoavien palveluiden räjähdysmäiseen kasvuun. Vaikuttajilla on tärkeä rooli paitsi livestriimien juontajina myös liikenteen johtamisessa lähetysten pariin.

Vaikuttajien vetämät live shopping -tilaisuudet herättävät staattiset tuotekuvat eloon ja antavat mahdollisuuden aitoon interaktiivisuuteen. Lopputuloksena on saumaton ostopolku vaikuttajasisällöstä ostopäätökseen, joka tulee vahvistamaan asemaansa myös vuonna 2022, kun alustojen sisäiset ostoon ohjaavat live shopping -mahdollisuudet kehittyvät entisestään.

Teksti: Vanessa Weckström

Trendien viidakko voi olla vaikeakulkuinen, mutta asiantuntijamme auttavat sinua menestymään tarjoamalla luotettavaa tietoa alan kehityksestä.

Ota meihin yhteyttä, jos kaipaat näkemystä vuoden vaikuttavimpien trendien hyödyntämisessä!

Katso lisää ja innostu

Ei mitään unelmahöttöä, vaan keino kehittää bisneksesi kannattavuutta

Yritykset, tuotteet ja palvelut kilpailevat asiakkaista. Usein samalla toimialalla valitettavan samankaltaisin keinoin. Tekee mieli kysyä, kuinka erottaa kahelin kahjosta, höperön hölmöstä, pölvästin pölhöstä, kuten Laura Ruohonen Yökyöpelit -kirjassaan.

Omilla vahvuuksilla erottuminen olisi elintärkeää yrityksille, mutta miksi niin monet yritykset yrittävät pärjätä samoilla keinoilla kuin muutkin saman toimialan yritykset? Sama ilmiö näkyy niin kuluttaja- kuin yritysmarkkinoinnissakin. Yritykset käyttävät markkinoinnissaan samoja kanavia, samantyylisiä viestejä, jopa samankaltaisia värejä, kuvia ja argumentteja, markkinoiden samalla tavalla muotoiltuja ja hinnoiteltuja palveluita tai tuotteita. Ja tämä on aika höperöä. Vai liekö kahelia? Ehkä kuitenkin vain turvallisuushakuista tai hiljalleen samankaltaistumiseen johtanut tapa vastata asiakkaiden tarpeisiin samoilla tavoilla. Mutta kuinka tässä tasapäistyneiden yritysten, tuotteiden ja palveluiden viidakossa asiakas voisi erottaa, mitä kannattaisi valita?

Ei pelkkää kaunista pintaa

Erottautua voi omalla vahvalla brändillä. Kyllä, brändi on vaikea termi. Se on yksi bisnesmaailman väärinkäytetyimmistä termeistä, joten sen sidos liiketoiminnan kehittämiseen on säilynyt epämääräisenä. Brändistä puhuttaessa saatetaan viitata pelkästään yrityksen visuaaliseen ilmeeseen, logoon tai nimeen. Brändi ei kuitenkaan ole päälle liimattua, siloteltua pintakuvaa. Eikä sitä voi typistää pelkäksi logoksi, yritysilmeeksi tai sloganiksi, vaikka niillä kaikilla omat tärkeät roolinsa brändin kommunikoinnissa ja tunnistettavuudessa onkin.

Brändi tuottaa tuloksia

Brändi on se arvo, jota yrityksesi tuottaa asiakkaillenne. Brändin ytimessä on yrityksesi kilpailuetu. Eli se, joka saa asiakkaat ostamaan yritykseltäsi useammin ja enemmän. Se, joka erottaa yrityksesi kilpailijoista. Se jokin, joka nostaa yrityksesi asiakkaiden harkintalistalle. Se jokin, joka saa asiakkaat sitoutumaan yritykseesi ja suosittelemaan sitä muille. Se, joka kannattelee yritystäsi vaikeina aikoina, suojaa vaikeuksilta ja saa asiakkaat maksamaan parempaa hintaa. Se jokin, joka tekee yrityksestäsi houkuttelevan työnantajana. Se, joka saa sidosryhmät kiinnostumaan yrityksestäsi ja puhuttelee rahoittajia. Se, joka näkyy liikevaihdon kasvuna ja tuloksen paranemisena.

Ylimmän johdon agendalla

Brändi yhdistää markkinoinnin ja liiketoiminnan johtamisen, se ei pysy missään lokerossa eikä alistu vain muutamien ihmisten vaalimaksi. Se kuuluu yrityksen kaikille työntekijöille eikä pelkästään markkinointi-ihmisille. Ihmisten tapa tehdä työtään, kohdata asiakkaat ja muut sidosryhmät, ja pitää lupauksensa, kertoo yrityksestäsi enemmän kuin mitkään sanat tai kuvat. Brändi rakentuu ihmisten mielissä ja sydämissä, kokemusten ja kohtaamisten perusteella. Siksi brändin johtaminen on kulttuurin rakentamista ja olennainen osa strategian toteuttamista. Brändi kuuluu yrityksissä ylimmän johdon agendalle.

Mikä on yrityksesi kilpailuetu?

Jos haluat pärjätä liiketoiminnassasi paremmin, keskity brändiisi. Ensimmäinen askel brändin rakentamisessa on kilpailuedun löytäminen. Miten yrityksesi erottuu kilpailijoista asiakkaille relevantilla tavalla? Kilpailuedun löydyttyä voidaan määritellä yrityksesi brändi-identiteetti eli se, millaisena haluat asiakkaittesi kokevan yrityksesi. Tätä mielikuvaa ei voi rakentaa vain markkinoinnin keinoin, vaan ne rakentuvat jokaisessa kohtaamisessa yrityksesi kanssa. Yrityksen tiloissa, verkkosivuilla, mainonnassa, tavassasi palvella ja puhua asiakkaille, kaikissa brändimateriaaleissa.

Brändin rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Se vaatii aikaa, työtä ja rahaa. Mutta se ei ole kulu, vaan investointi yrityksesi kasvupotentiaalin tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Heli Uitto

luova suunnittelija
040 836 7840
heli.uitto@kolmaspolvi.fi

Kaleva Median brändin ytimessä on pohjoisen henkisen ja taloudellisen vireyden vahvistaminen ja siksi autamme yrityksiä syventämään asiakasymmärrystään ja rakentamaan vahvempia brändejä.

Jos kaipaat apua yrityksesi kilpailuedun tunnistamiseen ja brändin rakentamiseen, ota yhteyttä. Autamme yritystäsi näkemään, mikä tekee brändistäsi ainutlaatuisen, ja keksimme keinot kertoa sen asiakkaillenne.

Katso lisää ja innostu

Miksi en koskaan tee markkinoinnin vuosikelloa

Myönnän sen heti kärkeen, vihaan sanaa vuosikello. Eikä vihani kumpua siitä, että en tuottaisi markkinointia suunnitelmallisesti, päinvastoin. Kyseinen sana vaan saa sisimpäni kiehumaan, koska se tuntuu siilouttavan tekemistä liiaksi ajankohtien mukaan, jättämättä tilaa hetkessä elämiseen.
Lue lisää

Onko osaajien rekrytointi kasvun esteenä?

Työelämä muuttuu samoin kuin koko maailma ja korona on omalta osaltaan vauhdittanut tätä muutosta. Ihmiset odottavat yritysmaailmalta vastuullista toimintaa ja yrityksissä on otettu valtava digiloikka eteenpäin. Sen myötä toiminta on voinut mennä yhä monimutkaisemmaksi. Mitä tämä tarkoittaa rekrytointien näkökulmasta, Kaleva Median rekrymainonnan asiantuntija Annariitta Nousiainen avaa asiaa markkinoinnin näkökulmasta.
Lue lisää

Markkinointi­johtaja – sinä olet vastuussa yrityksesi datasta

Tietoisuus datan arvosta ja sen tarpeellisuudesta on lisääntynyt yrityksissä viime vuosina. Usein törmään kuitenkin siihen, että yrittäjät ja markkinointipäättäjät eivät koe tietävänsä riittävästi datasta ja konkreettiset työkalut datan hyödyntämiseen ovat edelleen vieraita. Ei tämä niin hankalaa ole – kyse ei itseasiassa viime kädessä ole työkaluista, kyse on useimmiten johtamisesta.
Lue lisää

Asiakasymmärrystä pohjoiselta kantilta katsottuna

Kaleva Media on tutkinut pohjoissuomalaista sielunelämää, ihmisten arvomaailmaa, arkea ja ostokäyttäytymistä nyt kaksi kertaa toteutetuilla Pohjoista Kanttia -tutkimuksilla. Ensimmäinen Pohjoista Kanttia julkaistiin alkuvuodesta 2020, ja siinä keskityttiin pohjoisen ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Tuoreimmassa, alkusyksystä 2021 toteutetussa tutkimuksessa painotus on erityisesti erilaisten megatrendien¹ vaikutuksessa pohjoissuomalaisten elämään, ja sitä kautta myös kuluttamiseen ja ostovalintoihin. Tällaisia megatrendejä ovat esimerkiksi ekologisuus ja vastuullisuusajattelun kasvu sekä teknologian sulautuminen kaikkeen.
Lue lisää