Vaikuttajien hyödyntäminen osana markkinointia ei ole enää vain markkinoinnin hauska lisämauste, vaan se on otettava jatkuvaksi osaksi markkinointimixiä. Statistan antaman ennusteen mukaan yli 5 miljoonaa suomalaista on sosiaalisessa mediassa vuoteen 2025 mennessä, joilla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.
On vuosi 2018 ja valtakunnassa kaikki hyvin. Facebookin Marketissa käydään ahkerasti kauppaa. Ilmoilla kaikuvat ”yv”, ”av” ja ”mmm”. Vanha luokkakaveri on osallistunut sekatavarakaupan arvontaan voittaakseen pallogrillin ja täti jakaa omalla sivullaan kuvan ruusuista ja toivottaa ihanaa nimipäivää kaikille Suloille. Etusivulla näet myös videon, jossa joku tekee flipflopit kuumaliimasta. Arki niin sanotusti rullaa ja kaikki on selkeää. Etäältä kuuluu kuitenkin kumma musiikin jytke, joka pikkuhiljaa voimistuu. Sieltä saapuu ihan uusi oma maailmansa, TikTok.
Aluksi TikTok vaikutti vain kotirauhaa rikkovalta levottomalta naapurilta, mutta tässä vaiheessa voimme jo todeta, että itseasiassa se onkin jotain mitä me olemme pidemmän aikaa kaivanneet. Instagramissa ja Facebookissa jaamme elämän kohokohtia ja kauniita otoksia auringonlaskuista kesäilloissa. TikTok kuitenkin näyttää auringonlaskun lisäksi hauskalla tavalla myös tilanteen arkisen puolen – sietämättömän määrän hyttysiä, ja jo valmiiksi punertavassa kajastuksessa helottavat auringossa palaneet lomalaisen kasvot.
Pitkälle mietityt ja suunnitellut mainosvideot eivät ole se käyttäjiä kiinnostava asia. TikTokissa kerrotaan tarinoita yrityksessä työskentelevien äänellä ja syvennetään ihmisten käsitystä siitä, ketä me olemme. Ajatus on samaan aikaan kiehtova ja pelottava, mutta ennen kaikkea se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Se on yrityksille luonteva ympäristö esimerkiksi työnantajamielikuvan kehittämistä ajatellen. Lyhyillä videoilla kerrot yhteishengestä ja työpaikkanne hyvästä meiningistä tehokkaasti ja aidosti. Eikö olisi ihanaa, jos tulevaisuuden työntekijäsi olisivat jo ikään kuin tuttuja teidän kanssanne ja saisitte myös ulospäin viestittyä niistä kilpailuetutekijöistä mitä henkilöstönne eteen teette.
Suomalaiset TikTok käyttäjät vuorovaikuttavat tutkitusti enemmän yritysten kanssa, kuin muut sosiaalisen median käyttäjät. He tykkäävät ja kommentoivat todennäköisemmin yritysten julkaisuihin ja ottavat heidän tilinsä seurantaan. Käyttäjiä kiinnostaa päästä ns. kulissien taakse ja tutustua yritykseen uudessa ympäristössä. Joka kolmas TikTok käyttäjä on myös ostanut jonkun tuotteen sen takia, että vaikuttaja tai julkisuuden henkilö on sitä suositellut. Mahdollisuuksia on siis moneen!
Tällä uudella sosiaalisen median kanavalla voit siis kertoa luontevasti ketä juuri te olette ja millaisia palveluita tarjoatte. Se taas kasvattaa yrityksenne tunnettuutta. TikTokia käyttää tällä hetkellä yli 1,6 miljoonaa suomalaista ja me Kaleva Medialla haluamme kannustaa kaikkia yrityksiä ottamaan tämän uuden kanavan haltuun. Siellä menestys ei ole seuraajamääristä tai oikeista hashtageista kiinni, vaan jos sisältö on hyvää ja kiinnostavaa, voi kenestä vain tulla viraalihitti! Kiehtovaa, eikö?
Sisällön kuvaamisen ja julkaisun jälkeen merkityksellisin työ vasta alkaa. Kuten jo aiemmin mainitsin, erityisesti Suomessa TikTok käyttäjät vuorovaikuttavat paljon yritysten kanssa. Tämän takia yrityksellä pitää olla aktiivinen ote tilinsä seurantaan ja julkaisuissaan tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Myös negatiivisiin kommentteihin pitää olla valmiutta ja rohkeutta vastata. TikTokissa toimiminen vaatii yritykseltä siis sitoutumista, aktiivisuutta, ja vuorovaikutusta seuraajiinsa.
Relevanttius, trendit ja ajankohtaisuus. Aivan kuten työpaikan kahvipöytäkeskustelutkin pyörivät ajankohtaisten uutisten ympärillä, myös TikTokissa eletään omaa ajankohtaisten trendien maailmaa – toki myös globaalit ilmiöt puhututtavat. TikTok-sisällöt menestyvät parhaiten, kun ne ovat jotain/kaikkea edellä mainituista. Jos TikTokissa haluaa menestyä, täytyy olla kiinnostunut siitä, mitä tässä hetkessä tapahtuu (niin maailmassa, kuin itse TikTokissa).
Uskallusta ja heittäytymiskykyä. Yritystilin käyttäjän ja julkaisuihin osallistuvien henkilöiden ei tarvitse olla super-somettajia tai oman elämänsä influencereita, mutta teillä tulee olla jokin käsitys sosiaalisesta mediasta ja mieluiten halu ja valmius heittäytyä. Pitää olla uskallusta riisua tietynlainen ”työminä” pois. Kun teet TikTokia, et ole katselijoille pelkästään yrityksesi edustaja, vaan ihan aito, oikea ihminen. Jos yrityskulttuurinne tukee heittäytymistä ja kokeiluja, se auttaa paljon.
Resurssit. Tekeminen on hyvä vastuuttaa muutamalle avainhenkilölle, mutta parasta on, jos koko tiimin saisi mukaan. Tällöin saadaan monipuolisuutta kuvauksiin, kun kameran edessä näkyy eri henkilöitä. Tekemiseen täytyy antaa myös konkreettisia työkaluja ja luottamusta: kun annetaan aikaa sisältöjen tuottamiseen ja koko organisaatio uskoo, ettei tehdä vaan jotain somehassuttelua vaan nähdään tekemisessä oikeasti potentiaalia, se taas edelleen ruokkii luovuutta ja vaikuttaa parempaan menestykseen.
PS. Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat lisää käytännön oppeja, järjestämme 24.10. TikTok työpajan Torniossa. Puolen päivän kestoisen maksuttoman työpajan tarkoituksena on tutustuttaa yritykset tähän energiseen kanavaan esimerkkien avulla. Tutustu tapahtuman sisältöön enemmän täältä. Tervetuloa mukaan!
Teksti: Rosa Kaakkurivaara
Rosa Kaakkurivaara
asiakkuuspäällikkö, Kolmas Polvi Oy
044 799 5740
rosa.kaakkurivaara@kalevamedia.fi
Rosa on Kokkolassa asuva, Rovaniemellä taiteita opiskellut lappilaisen rehdillä huumorilla varustettu läppäkone, sekä aktiivinen TikTokkaaja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Aiempi työkokemus sosiaalisen median tuottajana on kartuttanut ymmärrystä eri alustojen ongelmista ja hyödyistä myös asiakkaan näkökulmasta. Nykyään Rosa toimii digitaalisen markkinoinnin myyntipäällikkönä. Asiakkaille pidettävät käytännönläheiset workshopit ovat työssä mieluisinta.
Rosa ja yli 120 muuta kasvun rakentajaamme auttavat pohjoisen yrityksiä kasvamaan markkinoinnin keinoin ihmis- ja paikallisymmärrystä hyödyntäen. Ota yhteyttä, mikäli haluat liiketoimintasi kasvu-uralle.
Riittääkö ensi talvena sähköä kotien lämmittämiseen ja muihin perustarpeisiin? Mikä on välttämätöntä ja mistä olemme valmiita luopumaan? Kuluttaako digitaalinen ulkomainonta tarpeettoman paljon sähköä? Nämä kysymykset ovat toistuneet julkisessa keskustelussa syksyn mittaan usein. Kaikki ovat aitoja kysymyksiä, joihin on syytä etsiä vastauksia ja ratkaisuja.
Millainen on täydellinen otsikko? Edistyneempi otsikointi on pilkunviilausta, mutta muutaman perusasian hallitsemalla pääsee jo pitkälle. Toimin tällä hetkellä Pohjoisen Polut -verkkojulkaisun päätoimittajana ja olen tehnyt valtaosan työurastani journalismia verkkoon. Näiden vuosien aikana olen perehtynyt erityisesti otsikointiin sekä siihen, millaisiin juttuihin lukijat tarttuvat.
Otsikko on tärkein työkalu, jolla sisältö erottuu verkossa, ja jonka avulla yleisö löytää journalistisen tekstin. Hyvä otsikko sitouttaa lukemaan pitkänkin jutun loppuun asti. Lukija päättää otsikon perusteella kannattaako juttuun edes tarttua.
Oman näkemykseni mukaan otsikoinnin tärkeys pohjautuu siihen, että suomalaisella nykylukijalla on mieletön medialukutaito. Lukijat pyrkivät välttämään niin sanotusti turhia ja ei-kiinnostavia juttuja, jolloin otsikoilla on suuri merkitys. Otsikoita ei edes lueta kokonaan, ellei otsikon alku ole kiinnostava. Lukijat ovat tämän suhteen lyhytjänteisiä ja anteeksiantamattomia – mutta mistä se johtuu? Oletan, että syynä on alitajunnan spämmiesto/adblock, eli lukijat yrittävät siivilöidä uutisvirrasta pois kaiken mitä he kuvittelevat itselleen epäoleelliseksi. Uutisten monipuolisuuden ja yleissivistyksen kannalta lukijat ovat siinä valitettavan tehokkaita.
Nykyään näkee jatkuvasti klikkiotsikoita, muuallakin kuin vain sosiaalisessa mediassa ja keltaisessa lehdistössä. Se johtuu tietenkin siitä, että klikkiotsikot toimivat: niillä kerätään paljon lukijoita. Minusta ilmiö on kuitenkin lannistava. Arvuutuksia vilisevät klikkiotsikot aiheuttavat pettymyksiä, kun jutussa ei olekaan katetta otsikolle. Tyypillinen esimerkki on otsikko, jossa kerrotaan julkkiksen saaneen lapsen, mutta lapsen nimeä ei kerrota otsikossa, jolloin lukijan on pakko klikata juttuun. Mielestäni tämän tyyppiset täysin häpeilemättömät klikkiotsikot syövät journalismin uskottavuutta ja vaikeuttavat journalismin erottamista kaikesta muusta some-feediin puskevasta.
Oma analyysini on, että mediassa otsikoinnin muutos viime vuosina on seurausta A/B -otsikkotestauksesta, jolla saman jutun eri otsikkoversioita voidaan testata reaaliajassa lehden verkkosivuilla. Testaus opettaa, että verkko-otsikointi on pilkunviilausta, jossa yllättävän pienet asiat lisäävät jutun kiinnostavuutta jopa yli 100 prosenttia. Tällaisia pieniä asioita ovat muun muassa sanavalinnat, sanojen järjestys ja taivutukset, sekä passiivi- vs. aktiivimuotoiset verbit.
Hyvä otsikko koukuttaa lukemaan ja sen avulla ymmärtää heti mikä jutun aihe on. Otsikon tulee olla myös sopivan pituinen: lyhyet ja kryptiset printtiotsikot viestivät, ettei jutussa ole juurikaan luettavaa ja jättävät pahimmillaan tunteen, ettei jutun julkaisija ole jaksanut nähdä vaivaa sisällön eteen, kun otsikkokin on jäänyt tekemättä. Liian pitkiä otsikoita ei taas jakseta edes aloittaa lukemaan.
Paikallisuus kiinnostaa aina paikallisesti. Jos sisältö julkaistaan paikalliselle yleisölle, esimerkiksi maakunta- tai paikallislehdessä, paikallisuus on tärkein asia otsikossa, joten sen tulee olla heti alussa. Paikallisuus riippuu kuitenkin asiayhteydestä, eivätkä kaikki paikallistukset toimi: Oulu kiinnostaa sanomalehti Kalevassa, mutta Kuopio ei ja Kuusamokaan ei automaattisesti. Lisäksi paikallisuuden väkinäinen ymppääminen otsikkoon on usein läpinäkyvää eikä siksi toimi.
Huono elementti otsikossa on esimerkiksi toimimaton kysymys: kysymys, johon otsikko ehtii vastata itse tai kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt. Kun otsikko vastaa kysymykseen, minkä se esittää, otsikko purkaa itse oman jännitteensä ja lukija siirtyy lukemaan muita juttuja. Kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt eikä miettinyt, ei todennäköisesti kiinnosta lukijoita.
Lukijat rakastavat uusien asioiden oppimista, mutta otsikko ei saa tuntua valistavalta. Valistusotsikot, kuten ”Tästä syystä roskaaminen on ikävää”, eivät toimi. Byrokraattiset muotoilut, konsulttikieli ja kielen koukeroisuus ovat myös asioita, joita kannattaa välttää otsikoinnissa.
On myös hyvä muistaa, että kun jutussa on paljon kiinnostavia asioita – kuten yleensä on – täytyy valita kuitenkin yksi kiinnostavin asia mikä otsikkoon nostetaan siten, että juttu toimii. Yksi vinkki otsikointiin on lyhentää otsikkoa vielä senkin jälkeen, kun se on valmis: otsikkoa voi aina tiivistää vielä kerran, vaikka se tuntuisi jo valmiilta.
Otsikko tehdään usein viimeiseksi ja liian usein se nähdään ylimääräisenä ja erillisenä osana. Pahimmillaan ”valmis” juttu annetaan muiden otsikoitavaksi. Sen sijaan kannattaa kokeilla Otsikko edellä -ideointia. Siinä sisältöä suunnitellessa mietitään ensin kiinnostava, ihanteellinen otsikko ja vasta sitten aloitetaan tiedonhaku ja jutun kirjoittaminen. Jos ihanteellista otsikkoa eli näkökulmaa ei tule mieleen, kannattaako sisältöä lähteä edes tekemään?
Idea tästä jaottelusta on alun perin lähtöisin Sunnuntaisuomalaisen Aino Heikkoselta. Lisäsin listan jatkoksi myös subjektiivisen ”rakastaa/vihaa” listauksen asioista, jotka sytyttävät yleisön kiinnostuksen tai sammuttavat sen täydellisesti. Suosittelen tekemään oman listan asioista, joita kohderyhmänne tai asiakkaanne ”rakastavat” ja joita ”inhoavat” otsikossa. Tällainen lista auttaa suunnittelemaan sisältöjä jatkossa ja helpottaa otsikointia. Nappaa vinkit talteen ja puhuttele lukijoitasi täydellisillä otsikoilla.
Tilaa otsikkotyökalu sähköpostiisi:
Teksti: Juho Maijala
Juhon tausta journalismissa ja elämässä on verkossa, jossa hän on tuottanut paitsi uutisia, myös verkkodeskiä, iltoja ja ilmiöitä. Hänellä on kattava kokemus siitä, millaisista jutuista verkkoyleisö on kiinnostunut. Juhon harrastuksiin kuuluu kaikenlaista aina suunnistuksesta boulderointiin, hiihtoon, melontaan ja painonnostoon. Luontopoluilla Juho liikkuu patikoiden, juosten ja maastopyörällä.
Juhon osaamista hyödynnetään puolueettoman journalismin hyväksi, mutta Kaleva Median yrityspalveluissa toimii yli 120 Kasvun Rakentajaa valmiina auttamaan yritystäsi tekstien ihmeellisessä maailmassa. Ota yhteyttä, mikäli haluat liiketoimintasi kasvu-uralle.
Aikaa saati rahaa ei kannata syytää sisältöön ennen kuin sen tarjoilu – siis otsikko – on kiinnostava ja sellainen, että se kannustaa lukijoita klikkaamaan. Mikään ei harmita enempää kuin se, että ansiokas tekstisi ja hyödyllinen viestisi ei tavoita lukijoita vain siksi, että otsikointi on laimeaa.
Mieti hetki, miksi luet nyt tätä tekstiä. Mikä sai sinut klikkaamaan tämän artikkelin auki? Mikä kiinnitti huomiosi?
Kaiken takana on kirjoittajan tarjoiluehdotus artikkelin sisällöstä – otsikointi. Kuten sloganit ja muut markkinoinnin iskulauseet, otsikointi on kaikki kaikessa. Jos se epäonnistuu, ei herätä mielenkiintoa tai saa lukijaa klikkaamaan, kaikki muu sisällön eteen tehty työ raukeaa tyhjiin.
Ja sekös suoraan sanottuna tympäisee! Nimittäin se, että tuntikausien työn vaatinut, rakkaudella hiottu artikkeli kerää vain murut siitä lukijamäärästä, mitä se huolella toimitetun sisältönsä puolesta olisi ansainnut. Ja vain siksi, että huolellisuutta ei riittänyt leipätekstistä enää otsikointiin asti.
Tämän turhauttavan tilanteen edestä löysin itseni pariin otteeseen journalistisia sisältöjä tuottaessani ja päätin, että jos sisältö on aikani arvoinen, en enää mitätöi omia ponnistelujani laiskalla otsikoinnilla.
Kouriintuntuvan esimerkin otsikoinnin tärkeydestä tarjoaa tämä artikkeli tässä, jota juuri luet. Tälläkään runoilullani ei olisi mitään merkitystä, ellen olisi saanut napattua huomiotasi otsikollani. Ei vaikka pointtini olisivat kuinka osuvia tahansa. Sen sijaan kärkevän otsikoinnin myötä onnistuin hankkiutumaan tähän juttutuokioon kanssasi ja saan esiteltyä viestini sinulle.
”Käyttämässäni otsikossa on varmasti paljon sinulle tuttua, onhan se hyvin tyypillinen verkko-otsikko.”
Tyypillisen otsikostani tekevät inhimillistä tirkistelynhalua tyydyttävän kokemusasiantuntijan sisällöntuottaja, 31 maininta sekä lupaus asioita sujuvoittavasta niksistä, jonka kerrotaan vieläpä olevan yksinkertainen. Tämän kaltaisia otsikoinnin peliliikkeitä näet kaikissa verkkomedioissa siksi, että nuo mediat ovat käyttäneet lukemattomia tunteja testatessaan erilaisia otsikoita ja lopulta muodostaneet käsityksensä siitä, mikä lukijoita houkuttelee – tulokset ovat meidän kaikkien päivittäin nähtävillä lehtiä plärätessämme.
Jatkuvalla otsikkomankeloinnilla ja A/B-testauksella mediat haluavat varmistaa leipäpuunsa säilyvyyden eli kerätä maksimaalisen määrän lukijoita. Tämähän on sinunkin tavoitteesi, kun tuotat sisältöjä verkkoon, eikö totta? Yksin internetin täyttämiseen tuskin sisällöilläsi pyrit, sillä tiedät sen olevan pohjaton kaivo.
Tähtäimessäsi lienevät sen sijaan lukijoita eli asiakkaita puhuttelevan sisällön tuottaminen: heidän opastamisensa, viihdyttämisensä tai tiedottamisensa – siis viime kädessä heidän sitouttamisensa sisältöihisi ja istuttaminen viestiäsi kuulemaan.
Se on liiketoimintasi kannalta järkevä tavoite. Pidä kuitenkin huoli, ettet kiirehdi painamaan Enteriä heti, kun sisällön viimeinen piste on paikallaan, vaan vilkaise sisältöä vielä kerran otsikointi mielessäsi. Analysoi, mikä on sisällön keskeinen viesti tai vahvin väittämä. Mikä on jutun kiinnostavin yksittäinen asia? Kun tämä pohdinta on tehty, kiteytä viestisi otsikkoon ja kysy vielä lähimmältä kollegaltasi mielipidettä. Mitä hän nostaisi otsikkoon? Mikä häntä jutussa kiinnostaa?
Tämän viimeisen aivojumpan myötä juttusi ja otsikkosi on valmis astelemaan internetin valtavalle areenalle taistelemaan lukijan huomiosta. Sillä kentällä kilpailua ja kirkuvia otsikoita riittää, ja lukijan aika riittää vain parhaimmille. Pidä siis huoli, että omasi ei jää seinäruusuksi.
Teksti: Topi Hallikainen
Topi on sisältöekspertti, joka on tehnyt löytöretkiä myös journalismin maailmaan. Pitkän linjan kokemus markkinointiviestinnästä sekä journalismista ovat kirkastaneet hänen näkemyksensä siitä, millaisella sanailulla lukijoiden mielenkiinto herätetään. Topi rakastaa sana-akrobatiaa sekä napakoita ydinviestejä ja uskoo sanojen maalaavan kuvaa maailmasta lukijoiden mielissä. Natiivimarkkinoinnin ammattilaisena hänen leipälajiaan onkin auttaa asiakkaita löytämään oikeat sanat ja terävät näkökulmat, joiden avulla asiakkaan viesti tavoittaa halutut lukijat.
Topi ja yli 120 muuta Kasvun Rakentajaamme auttavat pohjoisen yrityksiä kasvamaan markkinoinnin keinoin ihmis- ja paikallisymmärrystä hyödyntäen. Ota yhteyttä, mikäli haluat liiketoimintasi kasvu-uralle.
Saimme yhteydenoton eräältä lappilaiselta yrittäjältä. Hän kaipasi apua digimarkkinointiin liittyvissä asioissa, mutta epäili onko hän tällaisen ”kahden kivijalkaliikkeen omistajana” liian pieni toimija Kaleva Medialle. Tämä herätti pohtimaan, että lienee paikallaan terävöittää meillä tätä viestiämme – Koolla ei oikeasti ole väliä!
Missä minä olen tuon nähnyt, kun vaikuttaa niin tutulta? Näinkö sen tällä viikolla töihin ajaessa? Vai oliko se viikonloppuna mökiltä kotiin palatessa? Taisi olla itse asiassa joka päivä töihin mennessä ja sieltä palatessa. Ja kaupassa käydessä. Ja tankilla. Ja bussimatkalla koulun luokkaretkellä. Ja pyörälenkilläkin sen näin jossain.
RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller on tarkastellut suomalaista kaupallisen radion kenttää sen synnystä saakka – monista eri kulmista. Nyt hän kertoo, miksi radio on lähellä suomalaisten sydämiä ja miksi markkinoijan on syytä tiedostaa se.
Terveisiä entiseltä aktiiviselta työnhakijalta, nykyiseltä digimarkkinoinnin asiantuntijalta. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen ollut työttömänä työnhakijana kolme eri kertaa, joten työpaikkailmoitukset ja hakuprosessit ovat tulleet erittäin tutuiksi. Nykyään autan työssäni suurissa määrin rekrytoivia yrityksiä. Omakohtaisten havaintojeni pohjalta – niin työnhakijana, kuin rekrymainonnan toteuttajana – kokosin tämän viiden kohdan vinkkilistan. Lue lisää →
