Pohjoisesta markkinoinnin suurvalta

Meillä suomalaisilla on hivenen vinksahtanut suhtautuminen markkinointiin. Toisinaan kuulee yritysjohtajan jopa ylpeilevän sillä, että menestystä on tullut, vaikka ei ole edes markkinoitu. Hulluutta. Väitän että moisia puhuvalle johtajalle pitäisi antaa potkut välittömästi. Miksi hän antoi kilpailijoilleen tasoitusta? Miten paljon lisämenestystä olisikaan tullut, jos olisi markkinoitu?


Markkinointi on yksinkertainen asia. Kyse on menekin lisäämisestä. Kaikki normaalit kaupalliset tahot tarvitsevat markkinointia. Teatterin pitää saada lippuja kaupaksi ja konepajan tilauskirjat täyteen. Rokkibaari voi maksaa bändeille paremmin, kun tupa on täynnä ja pieni siivousfirma voi palkata lisää työntekijöitä kun kauppa käy. Ympäristöjärjestö saa ajatuksilleen isomman yleisön hyvällä markkinoinnilla.

Markkinoinnin ensimmäinen ja tärkein sääntö se vasta onkin yksinkertainen. Ei voi olla harkinnassa, ellei ole tiedossa. Tämä on ilmiselvää, mutta unohtuu hurjan monelta firmalta. Kukaan ei voi edes pohtia tarjoamasi palvelun tai tuotteen hankintaa, koska eivät ole koskaan kuulleet siitä. Alan ammattilaiset puhuvat tunnettuudesta. Mitä korkeampi se on, sen todennäköisempää on myös se menekki.

Kukaan ei voi edes pohtia tarjoamasi palvelun tai tuotteen hankintaa, koska eivät ole koskaan kuulleet siitä.”

Maailmassa on muutama markkinoinnin suurmaa. Ne pystyvät sukupolvesta toiseen perustelemaan suurelle yleisölle omien tuotteidensa verrattomuutta. Kaksi niistä on Pohjoismaita, eli hyvin samankaltaisia yhteiskuntia kuin Suomi on. Ruotsilla on IKEA ja Spotify, Volvo ja H&M. Tanskalaiset tunnetaan Legon lisäksi etenkin taidoistaan alkoholin markkinoimisessa. Carlsberg ja Tuborg ovat leimallisesti tanskalaisia tuotteita, mutta juutit ovat laajentuneet myös yritysostoin. Perinteiset suomalaiset panimot Sinebrychoff ja Hartwall kuuluvat nykyään tanskalaisomistukseen. Karhu, Lonkero, Lapin kulta, Karjala ja monet muut suomalaisten suosikkimerkit ovat siis itse asiassa tanskalaisia brändejä. Suomalaiset omistajat myivät tuotemerkkinsä maailmalle, koska eivät uskoneet itse pystyvänsä markkinoimaan yhtä hyvin kuin uudet omistajat. Muutenhan he olisivat tehneet sen itse ja paremmin.

Surullinen tosiasia on, että Suomen arvokkaimman kuluttajabrändin tittelistä voi ilmoittautua kilpailemaan parin miljardin euron liikevaihdolla, josta siitäkin vain reilu puolet tulee ulkomailta. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa IKEAn. Sen liikevaihto oli viime vuonna 41 miljardia euroa. Pörssiarvolla mitattuna suurimat suomalaiset kuluttajabrändit ovat Finnair ja Nokian Renkaat. Upeita firmoja, mutta maailmalla kovin vaatimattoman kokoisia.

Tähän on tultava muutos. Meidän suomalaisten on pystyttävä markkinoinnissa samaan kuin verrokkimaamme. Voisiko muutos lähteä pohjoisesta? Kaupan tekemisen päälle täällä on aina ymmärretty. Tervaakin myytiin laivastoittain Keski-Eurooppaan silloin kuin Helsingissä asuttiin vielä maakuopissa. Markkinointiakin on osattu paremmin kun ehkä hoksaammekaan. Pohjoisessa opittiin ensimmäisenä palvelemaan aasialaisturisteja. Täällä keksittiin, miten saadaan sykekello yritysjohtajan ranteeseen ja prinssin sormeen älysormus.

”Meidän suomalaisten on pystyttävä markkinoinnissa samaan kuin verrokkimaamme.”

Jonkun pitää näyttää muulle Suomelle mallia siitä, miten markkinoidaan. Eli luodaan kysyntää sille, jota etenkin pohjoisessa on paljon: osaamiselle ja innovaatioille. Paremmalla ja aktiivisemmalla markkinoinnilla noiden tuotteiden kaupallinen menestys paranee ja näin alueen talous kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy. Änkyrimmätkin vastarannan kiiskit siis hyötyvät hyvästä markkinoinnista.

Markkinointirohkeuden nostamiseen tarvitaan tekoja. Yksi hieno avaus pohjoisen yritysten kasvattamiseen on Kaleva Median liikkeelle laittama Kasvun paikka -ohjelma. Siinä Kaleva Media yhdistää kuusi paikallista yritystä Suomen johtavien markkinoinnin huippuammattilaisten kanssa. Yhdessä he laittavat markkinointinsa uusiksi.

Keväästä lähtien seuraamme tällä sivulla ja Kaleva Median sosiaalisen median kanavissa kuutta erilaista seikkailua. Mihin suuntaan nuo pohjoisen rohkeat firmat haluavat kasvaa? Mitkä asiat estävät heitä uudenlaisessa markkinoinnissa? Miten palkitut markkinointigurut Kaleva Median johdolla voivat heitä auttaa, vai onko luvassa vain kuuman ilman puhaltelua? Heiluvatko pelkät kädet vai lapio myös?

Markkinointia suunnitellaan aina suljettujen ovien takana. Kaikki vaikeudet ja erimielisyydet visusti piilottaen. Nyt toimitaan toisin. Tällä kertaa pääsemme näköalapaikalta seuraamaan, miten sitä markkinointia käytännössä oikein tehdään. Minä toimin matkaoppaana ja lupaan kertoa kaiken. Palavereiden kampaviinereiden koostumuksesta alkaen. Tervetuloa mukaan!

Jani Halme

Kirjoittaja on palkittu journalisti, joka toimii reportterina Kasvun paikka -ohjelmassa.