Innovaatiot

Ilmasto pelastuu, kun pääsemme fossiilisista eroon. Metsäteollisuus julkistaa jatkuvasti uusia tuotteita ja innovaatioita, joilla ilmastokuormitus vähenee. Esim. EU kielsi muovipillit ja metsäteollisuus alkoi valmistamaan puusta pillejä, Äänekosken tehdas on 240 prosenttisesti energiaomavarainen laitos ja Ioncell on myrkyttömällä menetelmällä valmistettu tekstiilikuitu.

 

Lumen ja jään sulamislämpö on 333 kJ/kg. Eli vähän vajaa 11 kg lunta tai jäätä vastaa 1 kWh energiaa, joka voidaan muuttaa esim. stirling -moottorilla sähköksi. Stirling -moottorin kuumapuolelle voidaan fokusoida auringon valoa ja kylmäsinkki saadaan jäähdytettyä lumella ja jäällä. Niin kauan, kun Suomessa on lumisia talvia, niin lumi ja jää tulisi koota aumoihin ja käyttää energialähteenä.

 

Suomen soista vapautuu joka vuosi metaania niin paljon, että sitä riittäisi 480 000 000 ajoneuvon käyttöön. (melkein 100 autoa / jokainen suomalainen). Prosentti tuosta ilmakehään vapautuvasta suokaasusta riittäisi saattamaan Suomen tieliikenne hiilidioksidineutraaliksi. Jenkit poraavat fossiilista metaania 4 km syvyydestä kalliosta vesisäröytyksellä. Suomalaiset voisivat kerätä uusiutuvaa metaania 4 m syvyydestä suon sisältä suota päällisin puolin vahingoittamatta. Metaani on yli 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten uusiutuvan suokaasun polttaminen hiilidioksidiksi ei ole ainoastaan neutraalia, vaan jopa hidastaa kasvihuoneilmiötä. Nykyiset polttomoottoriautot voidaan muuttaa kaasukäyttöisiksi. Ulkomailta ostettujen fossiilisten polttoaineiden käyttö voidaan lopettaa ja suomen vaihtotase sekä ilmasto kiittää.

 

Olen ideoinut ja testannut menestyksellsiesti autojen jäähdytysjärjestelmään liitettävän kuumavesipatruunan, joka poistaa täysin sähkölämmityksen tarpeen normaalissa auton / työkoneen käyttörytmissä ( ajosuorite 2 kertaa /d ). Idean ydin on nykyaikainen 2 – 5 litran tyhjiöeristetty terästermospullo, joka liitetään jäähdytysjärjestelmään ja jossa oleva 80- asteinen jäähdytysneste säilyy kuumana 10 – 12 tunnin seisokin ajan. Neste jäähtyy -10 C:n pakkasessa n. 1 aste / tunti (on testattu). Ennen käynnistystä kuuma neste pumpataan moottorilohkoon, jolloin käynnistys helpottuu, päästöt ja p-ainekukulutus alussa vähenevät, lämpöä tulee heti ja ennen kaikkea auton sähkölämmitys jää kokonaan pois- ja ne piuhasulkeiset. Esim. metsurit, työkonekäyttäjät, töissäkävijät ja myös ympäristö hyötyvät tästä pienellä investoinnilla. Oli herättävä uutinen Kalevassa Norjan rajalta, jossa esiteltiin suurta sähkölaskua ja sähkön säästämiseksi kuvan henkilö kävi yöllä lämmittämässä työkonetta, jotta se aamulla käynnistyy ja jotta säästyy sähköä. Sähkälämmitystähän suositellaan ajoneuvoille + 5 astetta kylmemmällä ilmalla eli 10 kk/a. Ehdotan julkista testausprojektia Pohjolan talveen esim. 10 – 50 kpl:n automäärälle. Minulla on asiasta hyvä PP- esitys, tarkat laskelmat hyödyistä ja kytkentäperiaate. Rohkeiden auton omistajien kautta nämä ideat realisoituvat, jos ovat hyviä. Autotehtaiden rooli on panna hanttiin kaikissa ulkopuolisissa ideoissa.

 

Astianpesukoneemme ovat tavanomaisesti kytkettynä kylmään käyttöveteen jolloin tiskiveden lämmittäminen tapahtuu sähkövastuksella. Tutkimusten perusteella sähköä kuluu yksi kilowattitunti josta valtaosa vedenlämmitykseen. Kun kytkemme astiapesukoneemme lämpimään käyttöveteen säästämme lähes sähkökilowattitunnin valmistamiseen tarvittavan polttoaineen joka voisi esimerkiksi olla neljänneskilo kivihiiltä tai vajaa puoli kiloa haketta. Kaikki astianpesukoneet eivät ole lämpimään käyttöveteen liitettäviä, sen voi tarkistaa ohjekirjasta tai hankkia uuden liikkeestä. Pesutulos ihan hyvä, meillä toiminut yli kolmekymmentä vuotta.

Elinympäristömme

Positiivinen asenne ja uudella tavalla tekeminen tuottaa aina parempia lopputuloksia. Sano loppuvuoden aikana jokaiseen ekologisuutta viittaavaa aiheeseen KYLLÄ. Se voi olla loppuelämäsi kannalta hyvä ratkaisu ja tuo samalla uutta sisältöä elämääsi.

 

Voitaisiinko lanseerata käsite ”ilmastoistutukset”. Maassamme on paljon joutilaina olevia maakaistoja, joille voitaisiin istuttaa sopivan puulajin taimia. Oulun kaupungistakin sellaisia löytyisi, ja niiden metsittämiseen voisi osallistua esim. koulunuoriso. Istutuksen myötä nuoriso saisi omakohtaisen kosketuksen ympäristön-, mutta samalla myös maisemanhoitoon. Lisäksi esim. Metsähallituksen mailta löytyisi varmaan alueita, joilla vaikkapa autoilijoille tarjoutuisi mahdollisuus käydä kuittaamassa omat hiilidioksipäästönsä.

 

Metsänhoito on maamme ylpeys, josta muut maailman maat ovat kateellisia. Metsäammattilaisemme hoitavat metsiä kestävästi ja tuloksekkaasti. Hyvällä metsänhoidolla metsien kasvu on saatu paranemaan, monimuotoisuus on kääntynyt nousuun ja uusiutuvan raaka-aineen saanti on varmistettu myös tuleville sukupolville. Luontoa kunnioittava ammattikunta on kehittänyt useita menetelmiä, joilla on voitu muuttaa metsien käsittelyä luontoarvot, virkistysarvot, elinkeinot ja kulttuuriset seikat paremmin huomioivaksi.

 

Olen perustanut Suomen hiilinielu yhteismetsän yhdessä veljeni kanssa omilla metsätiloillamme. Haemme joukkoon lisää metsätiloja tai sijoituksia, joilla hankitaan lisää metsää. Ideana on hoitaa metsiä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä: metsä näyttää metsältä, on monimuotoinen ja sitoo ja varastoi ilmaston hiiltä tehokkaammin. Tavoitteena on merkittävä metsäkokonaisuus, jossa luonto on pääosassa.

 

Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta vielä tärkeämpi metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Monet kunnat omistavat metsää ja kuntalaisena ja siten metsän ”osaomistajana” voit tehdä kuntalaisaloitteen metsien suojelemisesta osittain tai kokonaan. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, valtuuston on otettava asia käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä palvelussa aloitteita mukana oleville kunnille. Vastaavan aloitteen voi tehdä myös seurakuntalainen seurakunnan omistamista metsistä.

 

Esitän että porojen talviruokinta jokien ja järvien jäällä pitää kieltää! Poromiehet vievät jäälle esim. kerppuja, ne sisältävät pitkiäkin koivun oksia. Heinäpaaleja jossa voi olla säilöntä ainetta ja narua pitämässä paaleja koossa. Lisäksi poron ulostavat ruokapaikan lähelle. Kaikki tämä rehevöittää jokien ja järvien tilaa.

 

Kaikkiin Pohjois-Suomessa valmistettuihin tuotteisiin tulisi lisätä (”tägi”) ensimmäisenä maailmassa tiedot; tuotteen alkuperästä, raaka-aineista, hiilijalanjäljestä, valmistajasta jne. Tätä muu maailma seuraisi.

 

Poimitaan metsistä talteen marjat ja kannustetaan ihmisiä viljelemään marjoja ja vihaneksia kotioloissa. Pohjois-Suomalaisilla on suuret pihat ja paljon maita, joissa luontainen kasvattaminen on mahdollista.

 

Esitän, että perustamme ”Puolen Suomen säätiön” joka alkaa organisoida sekä varoja että käytännön toimia sille, että ensimmäisenä Euroopassa Oulujoesta lähtevät padot ja voimalaitokset. Ne ovat aikansa eläneet ja niistä syntyvä sähkö Pohjois-Suomeen voidaan jatkossa korvata yhä laajenevilla tuulivoimapuistoilla sekä Pyhäjoen ydinvoimalla. ”Sähkö ja siirtomaksut eivät ilman vesivoimaakaan tästä maasta lopu!”
Minusta on kalastusharrastukseni myötä tullut ydin- ja tuulisähkön kannattaja. Vesivoimalla on pian vuosisadan ajan estetty lohikalojen -ja muidenkin kalalajien- luontainen lisääntyminen.
Vesivoima on saattanut miltei sukupuuttoon Järvilohen eli Saimaanlohen, joka on hyvin läheistä sukua merilohelle, joka järvilohen ohella sekin halajaa synnyinjokeensa, esimerkiksi Oulujokeen, mutta hakkaa nokkaansa Merikosken patoon ja kääntyy ihmeissään pois. Erityisesti kutunousun puutteesta on viime vuosina kärsinyt meritaimen, joka elääkin olemassaolonsa suhteen kriittisiä aikoja.
Oulun kaupunki, sanomalehti Kaleva, Oulujokivarren kunnat sekä Oulun suurteollisuus laittavat säätiön rahastoon pesämunan, suuruus 5-10 milj.euroa. Sitten perustetaan ”kansanosake”, joita on esimerkiksi 20€, 50€ ja 100€, joilla kansan karttuisa käsi saa ottaa osaa säätiön rahoitukseen. Myös valtion on syytä tulla kunnon summalla mukaan. Saaduilla varoilla huolellinen suunnittelu pystyyn ja eräänä kauniina päivänä voimaloiden ja patojen purkutyöt käyntiin!
Jos joku luulee, että sähkötuotannon päättyessä tulot Oulun kaupungille ja lukuisille muille tahoille päättyvät niin hän on karkeasti väärässä!
Matkailu koko Oulujokivarressa saa odottamattomat mittasuhteet kalastajien, luonnossa liikkuvien ja muiden isojen väkimassojen toimesta. Kotimaiset ja ulkomaiset perho- ja muut heittokalastajat saavat varusteineen kävellä keskustahotelleista joen ääreen kalalle ja illalla keittiömestari valmistaa päivällisen itsepyydetystä punalihaisesta! Hotelli-, leiriytymis-, kalastuslupa- ja muut tuotot ovat erittäin merkittäviä puhumattakaan kauppaliikkeiden saamista tuotoista.
Kun luonto vapautetaan -tässä tapauksessa Oulujoki- siitä tulee valtava määrä iloa kaikille aina Oulujärveä myöten. Matkailu-ja majoitustoiminta pitkin jokivartta on avainsana.

Liikenne

Liian usein auto (oli se sitten millainen auto tahansa) jätetään ainakin maaseudulla joutokäynnille kun mennään liikkeisiin asioimaan. Pakokaasu saastuttaa myös hengitysilmaamme ihan konkreettisesti. Sama koskisi myös traktoreita . Itse laittaisin mönkijät ja moottorikelkat luvanvaraisiksi. Jo ihan siitäkin syystä, että niillä vaan ei saa ajella ihan missä tahansa. Ja niillä kun ajellaan missä tahansa! Jos ei rajoiteta niin sitten jokainen menopeli samalla viivalle autoilijoiden kanssa eli kaikki maksumiehiksi. Vaikka ei se ilmastonmuutosta auta tippaakaan, jos saastuttamisesta selviää rahalla.

 

Harvalla meistä on varaa vaihtaa ajopeli hybridiin tai sähköautoon (joiden ympäristöystävällisyys taitaa olla viherpesua, kun ottaa huomioon valmistuksen ja sähköntuotannon aiheuttaman hurjan ympäristökuorman). Kuitenkin monelle meistä oma auto on välttämätön arjen pyörittämisen kannalta – ja monen auton moottori polttaa sitä kaikkein kamalinta eli dieseliä. Nyt on kuitenkin saatavilla täysin kotimaista, jätteistä valmistettua, uusiutuvaa dieseliä, jota tankkaamalla sen vanhankin hyrysysyn päästöt pienentyvät 90%. Uusiutuva diesel maksaa reilut 10 snt enemmän litralta, mutta väittäisin, että tuon summan voi säästää jostain muusta. Kannattaa myös muistaa äänestää vaaleissa ympäristön hyväksi: ehkä uusiutuvan dieselin hintaankin on siten mahdollista vaikuttaa. Haastan siis jokaisen dieselajopelin omistajan tankkaamaan uusiutuvaa dieseliä! Ympäristövaikutus on välitön!

 

Vaihda yksityisauto bussiin työmatkalla, vaikka vain kerran viikossa. Joukkoliikennettä saadaan lisää, jos kysyntä kasvaa, ja kysyntä kasvaa, kun käytämme joukkoliikennetä. Tämän positiivisen kierteen kasvattamiseen voi jokainen osallistua.

 

Kuljetusliike Lehtonen alkoi kuljettaa puuta Ylä-Lapista paluukuormana, joka oli aiemmin tyhjänä ajamista. Raskaan kaluston kilometrejä säästyy kaksinkertaisesti, koska aiemmin tyhjän puutavara-auton piti ajaa Ylä-Lappiin hakemaan kuorman. Ilmasto, ympäristö ja tieliikenteen turvallisuus ovat voittajia tällä innovaatiolla.

 

Lipputuotteiden kehittäminen Oulun, Kemin ja Raahen alueelle niin, että tällä työssäkäyntialueella liikkuminen omalla autolla ei enää tarpeen. Samoin raideliikenne toimimaan samalla alueella nopeasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä henkilöautojono kulkee nelos- ja kasitiellä molempiin suuntiin aamukahdeksalta ja neljältä. Ympäristöhaitta lienee melkoinen.

 

Pienipäästöisille polttoaineille, kuten Neste MY esimerkiksi, verohelpotus, jolla polttoaine tulee edullisemmaksi kuin perinteinen fossiilinen vaihtoehto.

 

Oulun kaupunki ja muut Pohjois-Pohjanmaan kunnat yhdessä perustavat projektin ”kolmessa tunnissa junalla Helsingistä Ouluun”. Lisäksi Rovaniemen ja muiden Lapin kuntien kanssa yhdessä projekti ”puolessatoista tunnissa junalla Oulusta Rovaniemelle”. ja siitä vielä: ”Ratayhteys Jäämerelle”.

 

Autoihin, traktoreihin, m-kelkkoihin, mönkijöihin, kaivureisiin, mopoihin jne. pakolliseksi joutokäyntiä mittaava laite. Nytkin naapurin pihalla kävi kuorma-auto tunnin joutokäyntiä eikä liikkunut mihinkään eikä sillä tehty mitään. Oma etu- ja takapihani ihan täynnä pakokaasua. Sydänvikaisena en pystynyt menemään ulos moneen tuntiin. Sama peli jatkui illall, tosin yrittäjän omalla traktorilla, yrittäjä ei toimi vastuullisesti ennen kuin pakon edessä ja sakotuksen pitää olla niin kova, että se laittaisi miettimään, vääntääkö moottori sammuksiin vai ei.

 

Talvilomakohteissa on vapaa-ajan asuntoja ja mökkejä pilvin pimein ja ne ovat usein pääteistä lähtevien pistoteiden varrella. Vapaa-ajan asuntoja ja mökkejä on näiden pistoteiden varrella muutamasta useisiin kymmeniin. Olen seurannut eräässä kohteessa näillä alueilla lumitöiden tekemistä. Melkein poikkeuksetta lumityöt tekee joiku paikallinen urakoitsija ja ilmeisesti yksittäisten tarjousten perusteella. Tämä on johtanut siihen, että saman pistotein varrella saattaa käydä useampikin urakoitsija, yksi ottaa yhden ihan, toinen toisen ja kolmas puhdistaa sitten tien. Tämä on raaka totuus miten lumityö tehdään. Ehdotus onkin, että urakoitsijat tekevät yhteistyötä ja jakavat alueet jolloin säästytään turhanpäiväiseltä ajelulta paikasta toiseen. Yksi urakoitsija tekee yhden alueen tai alueet ja toinen toisen. Väitän, että tällä tavalla säästetään turhaa ajelua, pienennetään päästöjä ja samalla urakoitsijoiden hiilijalanjälkeä. Samalla parannetaan myös alueen liikenneturvallisuutta. Samalla myös vapaa-ajan asuntojen ja mökkien omistajat saavat lumityöpalvelut laadukkaasti ja ajallaan.

Lähiruoka ja -juoma

Muovipulloihin pullotettu vesi kannattaisi korvata pohjavedellä omasta hanasta. Veden laatu on hyvä. Asukkaille jaeltavaa pohjavettä ei tarvitse käsitellä mitenkään. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ja Kuusamon Osuuskauppa ovat toteuttaneet viestintää pohjaveden puolesta. Marketeissa on veden jakelupisteitä esim. matkailijoille. Euroopan virvoitusjuomajärjestön Unesdan arvion mukaan Suomen koko vesimarkkinan suuruus on noin 100 miljoonaa litraa vuodessa. Suomeen tuodaan erilaisia pakattuja vesiä noin 20 miljoonaa litraa vuosittain. Jos pikkuinen 0,3 litran muovinen vesipullo maksaa 1,20 euroa marketissa, siitä voisi laskea että 100 miljoonaa litraa maksaa suomalaisille karkeasti 30 000 000 euroa. Kolmekymmentä miljoona euroa tyhjästä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pakatun veden juomiselle ei ole mitään terveydellistä perustetta. THL:n tutkimuksen mukaan hiilihapottomien pullovesien mikrobipitoisuudet ovat hanavettä moninkertaisesti suuremmat. Päähuomio tutkimuksissa on ollut, että hanavesi on selkeästi parempaa kuin pullovesi. Vesi ikääntyy kaupan hyllyllä ja vähitellen mikrobit alkavat kasvaa pullovedessä. Se on väistämätön ilmiö, sanoo johtava tutkija Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Laitakarin Kala Oy:n missio on korvata ulkomailta tuotava lohi kotimaisella, lähellä kasvatetulla kalalla sekä työllistää paikallisia ihmisiä. Heidän liiketoiminnassaan on huomioitu ympäristöarvot ja mm. kalojen ruoka koostuu meren luonnollisista antimista, eikä sinne päädy ruokinnan mukana mitään mereen kuulumatonta. Laitakarin kala oy koki vastoinkäymisiä viime vuonna, mutta yrittäjien motivaatio on korkealla ja päämäärätietoisesti he uudelleenrakentavat liiketoimintaansa. Yrittäjät ovat luontorakkaita ja empaattisia ihmisiä, olen nähnyt miten eläinrakkaus näkyy heidän työssään ja kuinka he ovat huolehtineet kalojen hyvinvoinnista.

Etätyöt

Jos kuljet autolla töihin, niin tee etänä, jos mahdollista. Suorita palaverit modernisti netin kautta, ettei tarvitse lentää lentokoneella tai ajaa autolla pitkiä matkoja. Suosi junaa, jos pitkä matka on taitettavana.

 

 

Kierrätys

Kerrostalojen pihoihin muovinkeräyskontit. Ilmoitustaluille isolla präntit, millaista muovia niihin laitetaan jotta muovit pääsevät oikeaan paikkaan. Tässä lie tavallisen tallaajan yksi mahdollisuus osallistua helposti ja saada pallomme pelastamiseen tilaisuus.

 

Kotitalouksien jätteistä ei pääse eroon sitten millään. Mutta jätteen loppusijoituspaikkaan ja uusiokäyttöön voi vaikuttaa jokainen kotonaan (sekä töissä). Kotitalouksien jätteiden hintaan ja kaatopaikkajätteiden määrään voidaan vaikuttaa lajittelemalla kotona jätteet omiin lajitteluastioihin. Ja jos niitä ei ole kotona, niin ekopisteelle. Tällä tavalla saadaan suurin osa jätteistä kiertoon ja uusiokäyttöön ja tällä tavoin mahdollisimman vähän jätettä kaatopaikalle rumentamaan ja tuhoamaan luontoa ja maisemaa. Ja mikäpä paikkakunta ja kaupunki ei olisi ylpeä voidessaan julistaa, että meillä kierrätetään niin hyvin, että kaatopaikkajätteen määrä on pienin. Sekä miksei myös voisi sen roskan ja tupakantunpin laittaa kaupungillakin sille kuuluvalle paikalle. Ei kadulle eikä vesistöön.

 

Usein työpaikoilla on vain yksi sekajäteastia, mihin kaikki jätteet laitetaan. Mitä jos olisikin useampia astioita? Varsinkin muovinkeräys olisi kova juttu myös työpaikoilla!

 

Joka ikiselle onnikka pysäkille edes, että voi pudottaa keräämänsä roskat siihen, nykyisin ei ole kuin muutamilla pysäkeillä. Jokaisen taloyhtiön pihalle myös pakollinen roskakori tai astia, mihin tupakan tumpit sun muut pihalla näkyvät roska voi laittaa (usein jatekatoksiin on lukot), ettei talossa asuva voi sinne roskia viedä, tämä lakisääteiseksi.

 

Ehdotan että maanviljelijät alkaisivat toimittamaan muovit joko keräykseen, uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Nykyisin kaikki viljelijät polttavat palloista ym. tulevat muovit.

 

Kannattaa ottaa kotona käyttöön nelilokeroinen jäteastia jolloin on selkeää ja helppoa tehdä eri jätejakeiden lajittelu heti kotona! Ei tarvitse keräillä pussukoita ja toimitella niitä erikseen keräyspisteisiin, näin on vaan niin paljon helpompaa lajitella suoraan jäteastiaan:)

 

Kaiken itselle ylimääräisen irtaimiston ei tarvitse aina päätyä kaatopaikalle, poltettavaksi tai myyntiin. Se mitä ei itse tarvi, voi joku muu tarvita. Tällaisia kierrätystavarapaikkoja saisi olla jokaisessa pienessäkin kunnassa. Monessa paikassa kuitenkin on tyhjiä liiketiloja tai vastaavia, jonne kierrätystavaraa voisi kerätä ja jakaa eteenpäin.

 

Tuo kierrätyspäivänä sellaisia vaatteita töihin, joita et enää käytä. Vaatteet rekkiin. Kukin saa valita itselle uusia vaatteita. Loput kelpaamattomat vaatteet viedään esim. kierrätyskeskukseen

 

”Makaako lipastonlaatikossasi vanhoja kännyköitä tai muuta elektroniikkaromua? Vie ne kierrätykseen! Suurin osa kännykästä on kierrätettävää materiaalia, mukana on esimerkiksi monia metalleja, joiden kierrätys on paljon ympäristöystävällisempää kuin neitseellisen raaka-aineen kaivaminen. Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättämisestä on tehty helppoa, palautuspisteitä on monissa isoissa marketeissa ja kodinkoneliikkeissä. Tervemenoa vanhat föönit ja tehosekoittimet!”

Kestävä matkailu

Svenska Dagbladet puolittaa lehdessä julkaistavien matkajuttujen määrän sellaisista kohteista, joihin on Ruotsista yli viiden tunnin lentomatka. Vastaavasti Pohjoismaita koskevien juttujen määrä tuplataan. Enemmän siis juttuja lähikohteista, vähemmän kaukomatkailusta. Kaleva Media voisi tehdä vastaavanlaisen painotuksen medioissaan.

 

Ruka-Kuusamon alueella on luotu kaikille matkailuyrityksille käyttöön sopiva kestävän matkailun opas, joka ohjaa arjen pieniä ja isompiakin valintoja ja toimintatapoja kestävämpään suuntaan. Opas on ladattavissa kaikkien matkailuyritysten käyttöön netissä www.ruka.fi/kestavyys.

 

Ehdotan ulkomaanmatkojen vaihtamista lähiluontoretkiin. Kotoiset metsämme ja suomme ja jopa kaupunkien pienet lähimetsiköt tarjoavat levähdystaukoja arjesta ja vievät matkoille toisiin maailmoihin. Kasveista lintuihin, hyönteisiin ja pikkuruisiin limasieniin – ihmeteltävä ei lopu koskaan kun osaa katsoa ympärilleen. Luonnon arvostuksen kasvaessa tulee vähemmän tarvetta muokata ja hoitaa jokaista vihreää kohtaa, monimuotoisuuden ylläpito on paljon hauskempaa.

Muovipussit

Korvataan kaikki muovipussit kaupoissa joko paperi- tai biopusseilla.

 

Kaikkiin kauppoihin saatava hedelmäosastoille paperipusseja muovipussien tilalle. Myös eväsleivät voi pakata pieneen paperipussiin esim. pakastepussin sijaan. Muovin käyttö vähenee huomattavasti.

 

Vähennetään muovipussin ostoja kaupasta. Kauppaan mennessä kauppakassi mukaan.

 

Esimerkiksi Briteissä on leviävä pyrkimys saada ihmiset käyttämään rikki mennessä maksutta uudeksi vaihdettavia ”bag for life”-kasseja kertakäyttöisten muovipussien sijaan. Voisiko tällaisten ekokassien yleistymistä Suomessa edistää? Tyypillisesti ikikassit ovat kauppaketjujen brändäämiä, mutta voisiko myös muut ostaa niistä mediatilaa? Tai olisiko kaupoille helppoa jos olisi ”bag for life”-palveluntarjoaja, joka pitäisi huolen kaupan ikikassien inventaarista sekä palautettujen kassien kierrätyksestä. Palveluntarjoajan tulovirrat muodostuisivat kauppojen kanssa solmituista palvelusopimuksista sekä mainostajakumppaneilta saatavista maksuista.

 

Kaikki me jo varmaankin tiedostamme, että kestokassia olisi hyvä käyttää kauppareissuilla. Uudesta materiaalista (mm. puuvilla)tehdyt kestokassit kuluttavat kuitenkin luonnonvaroja aivan liikaa. Kaikki ompelutaitoiset voisivatkin ommella kauppakassit itse kierrätysmateriaalista. Esimerkiksi vanhoista farkuista saa kestävän kassin. Kaleva voisi julkaista helpon ohjeen kierrätyskestokassista. Ja koska kaikki eivät pysty kasseja itselleen ompelemaan, voisivat jotkin tahot (kaupat, mediat, muut yritykset) rahoittaa hankkeen, jossa asukastuvilla, käsityökerhoissa, kansalaisopistoissa ym. ommeltaisiin kasseja kierrätysmateriaaleista, ja näitä kasseja olisi kaupoissa tarjolla.

Ruokahävikki hyötykäyttöön

Lounasravintoloissa, etenkin buffet-tyyppisissä, syntyy paljon hävikkiruokaa ja turhaa jätettä, kun ihmiset ottavat lautaselleen enemmän kuin mitä jaksavat syödä. Eniten harmittaa, että itsepalveluleipätiskissä, jossa asiakas itse siivuttaa leipänsä, hän jättää leivän kantapalan leikkuulaudalle ja ottaa leivästä vasta seuraavan siivun. Kantapalahan on ihan samaa hyvää leipää.

 

Ehdotan, että leivänottopaikoille tehdään näkyvä kyltti, jossa lukee. Kantapalat on myös syötävää leipää, joten syö sekin tai Vähennä hävikkiruokaa, syö myös kantapalat.

 

Kouluissa ja laitoksissa jää usein todella paljon ruokaa. Tätä ylijäämäruokaa pitäisi saada myydä ihan kenelle tahansa, sillä ostajia varmasti riittäisi.

 

Kaupat antavat auliisti lahjoituksena Parasta ennen -päivämäärän ylittäviä tuotteita. Näistä voisi jossain isossa keittiössä jakamisen sijaan valmistaa yhdessä maittavaa lounasta, ja syödä yhdessä. Osan voisi myydä eteenpäin, kun olisi sitä varten esim. osuuskunta organisoimassa.

Kimppakyydit kunniaan

Kun tekee itse kauppareissua tietäen että mukaan lähtee painavia kauppapusseja, ja on mentävä autolla, voisi kysäistä naapurin tarvetta käydä kaupassa. Varsinkin vanhusten, vammaisten ja liikuntarajoitteisten auttaminen olisi ajattelevaista.

 

Menitpä työreissulle, harrastuksiin ja lomamatkalle, niin tarjoa kyytiä myös muille. Tai vastaavasti kysy. Laitetaan jatkossa autot tehokäyttöön. Yhdessä matkaaminen on mukavampaa