{"id":15911,"date":"2022-08-17T12:00:37","date_gmt":"2022-08-17T09:00:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kalevamedia.fi\/yrityksille\/?p=15911"},"modified":"2022-08-29T13:15:21","modified_gmt":"2022-08-29T10:15:21","slug":"salaisuudet-taydelliseen-otsikointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kalevamedia.fi\/yrityksille\/2022\/08\/17\/salaisuudet-taydelliseen-otsikointiin\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4toimittaja Juho Maijala paljastaa salaisuudet sis\u00e4lt\u00f6jen t\u00e4ydelliseen otsikointiin"},"content":{"rendered":"

Millainen on t\u00e4ydellinen otsikko? Edistyneempi otsikointi on pilkunviilausta, mutta muutaman perusasian hallitsemalla p\u00e4\u00e4see jo pitk\u00e4lle. Toimin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Pohjoisen Polut -verkkojulkaisun p\u00e4\u00e4toimittajana ja olen tehnyt valtaosan ty\u00f6urastani journalismia verkkoon. N\u00e4iden vuosien aikana olen perehtynyt erityisesti otsikointiin sek\u00e4 siihen, millaisiin juttuihin lukijat tarttuvat.<\/strong><\/p>\n

Miksi otsikko on niin t\u00e4rke\u00e4?<\/h4>\n

Otsikko on t\u00e4rkein ty\u00f6kalu, jolla sis\u00e4lt\u00f6 erottuu verkossa, ja jonka avulla yleis\u00f6 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 journalistisen tekstin. Hyv\u00e4 otsikko sitouttaa lukemaan pitk\u00e4nkin jutun loppuun asti. Lukija p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 otsikon perusteella kannattaako juttuun edes tarttua.<\/p>\n

Oman n\u00e4kemykseni mukaan otsikoinnin t\u00e4rkeys pohjautuu siihen, ett\u00e4 suomalaisella nykylukijalla on mielet\u00f6n medialukutaito. Lukijat pyrkiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin sanotusti turhia ja ei-kiinnostavia juttuja, jolloin otsikoilla on suuri merkitys. Otsikoita ei edes lueta kokonaan, ellei otsikon alku ole kiinnostava. Lukijat ovat t\u00e4m\u00e4n suhteen lyhytj\u00e4nteisi\u00e4 ja anteeksiantamattomia \u2013 mutta mist\u00e4 se johtuu? Oletan, ett\u00e4 syyn\u00e4 on alitajunnan sp\u00e4mmiesto\/adblock, eli lukijat yritt\u00e4v\u00e4t siivil\u00f6id\u00e4 uutisvirrasta pois kaiken mit\u00e4 he kuvittelevat itselleen ep\u00e4oleelliseksi. Uutisten monipuolisuuden ja yleissivistyksen kannalta lukijat ovat siin\u00e4 valitettavan tehokkaita.<\/p>\n

Miksi klikkiotsikot toimivat \u2013 vai toimivatko?<\/h4>\n

Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kee jatkuvasti klikkiotsikoita, muuallakin kuin vain sosiaalisessa mediassa ja keltaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. Se johtuu tietenkin siit\u00e4, ett\u00e4 klikkiotsikot toimivat: niill\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n paljon lukijoita. Minusta ilmi\u00f6 on kuitenkin lannistava. Arvuutuksia vilisev\u00e4t klikkiotsikot aiheuttavat pettymyksi\u00e4, kun jutussa ei olekaan katetta otsikolle. Tyypillinen esimerkki on otsikko, jossa kerrotaan julkkiksen saaneen lapsen, mutta lapsen nime\u00e4 ei kerrota otsikossa, jolloin lukijan on pakko klikata juttuun. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4n tyyppiset t\u00e4ysin h\u00e4peilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t klikkiotsikot sy\u00f6v\u00e4t journalismin uskottavuutta ja vaikeuttavat journalismin erottamista kaikesta muusta some-feediin puskevasta.<\/p>\n

Oma analyysini on, ett\u00e4 mediassa otsikoinnin muutos viime vuosina on seurausta A\/B -otsikkotestauksesta, jolla saman jutun eri otsikkoversioita voidaan testata reaaliajassa lehden verkkosivuilla. Testaus opettaa, ett\u00e4 verkko-otsikointi on pilkunviilausta, jossa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pienet asiat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t jutun kiinnostavuutta jopa yli 100 prosenttia. T\u00e4llaisia pieni\u00e4 asioita ovat muun muassa sanavalinnat, sanojen j\u00e4rjestys ja taivutukset, sek\u00e4 passiivi- vs. aktiivimuotoiset verbit.<\/p>\n

Mik\u00e4 tekee otsikosta hyv\u00e4n ja mik\u00e4 huonon?<\/strong><\/h4>\n

Hyv\u00e4 otsikko koukuttaa lukemaan ja sen avulla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heti mik\u00e4 jutun aihe on. Otsikon tulee olla my\u00f6s sopivan pituinen: lyhyet ja kryptiset printtiotsikot viestiv\u00e4t, ettei jutussa ole juurikaan luettavaa ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pahimmillaan tunteen, ettei jutun julkaisija ole jaksanut n\u00e4hd\u00e4 vaivaa sis\u00e4ll\u00f6n eteen, kun otsikkokin on j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4. Liian pitki\u00e4 otsikoita ei taas jakseta edes aloittaa lukemaan.<\/p>\n

Paikallisuus kiinnostaa aina paikallisesti. Jos sis\u00e4lt\u00f6 julkaistaan paikalliselle yleis\u00f6lle, esimerkiksi maakunta- tai paikallislehdess\u00e4, paikallisuus on t\u00e4rkein asia otsikossa, joten sen tulee olla heti alussa. Paikallisuus riippuu kuitenkin asiayhteydest\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki paikallistukset toimi: Oulu kiinnostaa sanomalehti Kalevassa, mutta Kuopio ei ja Kuusamokaan ei automaattisesti. Lis\u00e4ksi paikallisuuden v\u00e4kin\u00e4inen ympp\u00e4\u00e4minen otsikkoon on usein l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 siksi toimi.<\/p>\n

Huono elementti otsikossa on esimerkiksi toimimaton kysymys: kysymys, johon otsikko ehtii vastata itse tai kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt. Kun otsikko vastaa kysymykseen, mink\u00e4 se esitt\u00e4\u00e4, otsikko purkaa itse oman j\u00e4nnitteens\u00e4 ja lukija siirtyy lukemaan muita juttuja. Kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt eik\u00e4 miettinyt, ei todenn\u00e4k\u00f6isesti kiinnosta lukijoita.<\/p>\n

Lukijat rakastavat uusien asioiden oppimista, mutta otsikko ei saa tuntua valistavalta. Valistusotsikot, kuten \u201dT\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 roskaaminen on ik\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d, eiv\u00e4t toimi. Byrokraattiset muotoilut, konsulttikieli ja kielen koukeroisuus ovat my\u00f6s asioita, joita kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 otsikoinnissa.<\/p>\n

On my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kun jutussa on paljon kiinnostavia asioita \u2013 kuten yleens\u00e4 on \u2013 t\u00e4ytyy valita kuitenkin yksi kiinnostavin asia mik\u00e4 otsikkoon nostetaan siten, ett\u00e4 juttu toimii. Yksi vinkki otsikointiin on lyhent\u00e4\u00e4 otsikkoa viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun se on valmis: otsikkoa voi aina tiivist\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kerran, vaikka se tuntuisi jo valmiilta.<\/p>\n

Kun otsikkoa tehd\u00e4\u00e4n, on jo my\u00f6h\u00e4ist\u00e4<\/h4>\n

Otsikko tehd\u00e4\u00e4n usein viimeiseksi ja liian usein se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 ja erillisen\u00e4 osana. Pahimmillaan ”valmis” juttu annetaan muiden otsikoitavaksi. Sen sijaan kannattaa kokeilla Otsikko edell\u00e4 -ideointia. Siin\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 suunnitellessa mietit\u00e4\u00e4n ensin kiinnostava, ihanteellinen otsikko ja vasta sitten aloitetaan tiedonhaku ja jutun kirjoittaminen. Jos ihanteellista otsikkoa eli n\u00e4k\u00f6kulmaa ei tule mieleen, kannattaako sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 edes tekem\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Otsikon sytytt\u00e4j\u00e4t ja sammuttajat<\/h4>\n

Idea t\u00e4st\u00e4 jaottelusta on alun perin l\u00e4ht\u00f6isin Sunnuntaisuomalaisen Aino Heikkoselta. Lis\u00e4sin listan jatkoksi my\u00f6s subjektiivisen ”rakastaa\/vihaa” listauksen asioista, jotka sytytt\u00e4v\u00e4t yleis\u00f6n kiinnostuksen tai sammuttavat sen t\u00e4ydellisesti. Suosittelen tekem\u00e4\u00e4n\u00a0oman listan asioista, joita kohderyhm\u00e4nne tai asiakkaanne ”rakastavat” ja joita ”inhoavat” otsikossa. T\u00e4llainen lista auttaa suunnittelemaan sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 jatkossa ja helpottaa otsikointia. Nappaa vinkit talteen ja puhuttele lukijoitasi t\u00e4ydellisill\u00e4 otsikoilla.<\/p>\n

Tilaa otsikkoty\u00f6kalu s\u00e4hk\u00f6postiisi:<\/span><\/p>\n